Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet Ukrainassa
Ukrainan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat oikeudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia kotimaassaan, mutta 2010-luvulla on otettu joitakin askelia kohti hyväksyvämpää suhtautumista lain näkökulmasta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiettävästi ensimmäinen avoimesti homoseksuaali sotilas Ukrainan asevoimissa on Viktor Pylypenko, joka palveli terrorismin vastaisessa yksikössä Donbassin alueella.[1]
Itä-Ukrainan kriisin käynnistyttyä vuonna 2014 seksuaalivähemmistöihin kuuluneet ukrainalaiset ovat paenneet yhä enenevissä määrin maan länsiosiin ja raportoineet, että heidän elämänsä on käynyt entistä tukalammaksi Venäjän tukemien kapinallisten noustua valtaan. Donetskin ja Luhanskin separatistijohtajat puolestaan ovat syyttäneet Kiovaa länsimaistumisesta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyväksymisestä.[2] Donetskin kapinallisjohtajat ovat myös sanoneet haluavansa hävittää ”homoseksuaalisuuden kulttuurin”.[3]
Ensimmäinen pride-marssi Ukrainassa järjestettiin Kiovassa vuonna 2003.[4] Vuonna 2021 Kiovassa järjestettyyn pride-marssiin osallistui arviolta noin 7000 ihmistä. Poliisi on joutunut suojelemaan marssia aikaisempina vuosina äärioikeiston häirinnältä.[5]
Petro Porošenkosta tuli vuonna 2015 Ukrainan ensimmäinen presidentti, joka on asettunut julkisesti tukemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sanomalla, että Kiovaan tuona vuonna suunniteltu pride-marssi pitäisi järjestää niin kuin on suunniteltu ja että jokaisella Ukrainan kansalaisella on ”perustuslaillinen oikeus” osallistua.[6]
Vuonna 2018 Ukrainan ortodoksisen kirkon metropoliitta Epifani I sanoi, että on syytä pyrkiä muuttamaan ukrainalaisten kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan positiivisempaan suuntaan pikkuhiljaa. Hän ei itse ottanut kantaa siihen, mitä mieltä on asiasta.[7]
Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen olot ovatkin jokseenkin parantuneet, tietyt isot ongelmat ovat säilyneet. Näihin kuuluvat muun muassa uskonnollisten yhteisöjen äänekäs vastustaminen, laista löytyvät porsaanreiät ja se, että vähemmistöjä vastaan tehdyt hyökkäykset eivät aina kiinnosta poliisia.[8]
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 ulkona liikkuminen on ollut vaarallista Venäjän pommittaessa siviilejä. Kiovan pride-kulkue päätettiin tästä syystä pitää Puolan pääkaupungissa Varsovassa sen oman pride-kulkueen yhtedessä, minkä lisäksi kulkueessa osoitettiin yleistä tukea Ukrainalle sodan keskellä.[9]
Vuonna 2023 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 56 % ukrainalaisista sallisi parisuhteen rekisteröimisen samaa sukupuolta oleville pareille, kun taas 24 % vastusti tätä. Samassa kyselyssä kävi ilmi, että 44 % kansalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, kun taas 36 % vastusti sitä.[10]
Samaa sukupuolta olevien avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukrainan perustuslain 51. artikla määrittelee avioliiton yhden miehen ja yhden naisen väliseksi vapaaehtoiseksi liitoksi, minkä vuoksi Ukraina ei salli samaa sukupuolta olevien avioliittoa.[11] Ukraina ei myöskään tunnusta missään muussakaan muodossa samaa sukupuolta olevien parien parisuhdetta. Vuonna 2018 arvioitiin, että maassa oli noin 5000 henkilöä, jotka ovat virallistaneet parisuhteensa jollain tavalla samaa sukupuolta olevan puolisoon kanssa. Suurimmassa osassa näistä pariskunnista toinen osapuoli on ulkomaalainen.[12]
Sukupuolen korjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukupuolenkorjaus on laillista Ukrainassa, ja prosessia on nopeutettu vuonna 2016, jolloin poistettiin vaatimus psykologin lausunnosta ja kuukauden mittaisesta kirjautumisesta mielenterveysosastolle ennen kuin korjausprosessi voitiin aloittaa.[13] Sukupuoltaan korjaavalta ei vaadita sterilisaatiota.[14]
Vuodesta 2021 lähtien kaikki vähintään 16-vuotiaat Ukrainan kansalaiset ovat voineet myös vaihtaa nimensä, tai sen osia (kuten isännimen), itsenäisesti.[14]
Virstanpylväitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tapahtuma | Laillisuus (vuosi) | Lähde |
|---|---|---|
| Homoseksuaalisuus |  kyllä
|
[15] |
| Mahdollisuus asepalvelukseen | kyllä
|
[15] |
| Samaa sukupuolta olevien avioliitto |  ei (perustuslaki kieltää)
|
[11] |
| Avoimesti homoseksuaalien verenluovutus | kyllä
|
[14] |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ LGBTQ troops and vets go to war with homophobia in Ukraine 27.06.2021. Deutsche Welle. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Despite a move toward Europe, LGBT Ukrainians face new hurdles Al Jazeera. 5.7.2014. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Violation of LGBTI Rights in Crimea and Donbass: The Problem of Homophobia in Territories Beyond Ukraine's Control (pdf) (s. 24) 2016. Center for Civil Liberties.. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Matveyev, Vladimir: Trembling in Ukraine 2008. GLBTJews.org. Arkistoitu 2009. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Thousands march in Ukraine for LGBT rights, safety ABC News. 19.9.2021. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine Clashes Spotlight Deep Rifts Over Gay Rights RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Пранкеры и Епифаний , глава автокефалийной церкви Украины, о геях, Порошенко и Донбассе Информационный портал семейной политики Иван Чай. 23.12.2018. Viitattu 8.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ A Long Path To Equality: Where Is Ukraine On LGBT Rights? 3.8.2020. ukraineworld.org. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ With war, Kyiv pride parade becomes a peace march in Warsaw AP News. 25.6.2022. Viitattu 7.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Нове соціологічне дослідження підтвердило радикальне поліпшення ставлення українського суспільства до ЛГБТК Правозахисний ЛГБТ Центр «НАШ СВІТ». 24.2.2023. Viitattu 7.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b The Constitution of Ukraine 2022. Verkhovna Rada of Ukraine. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Same-sex marriage in Ukraine: accept or deny? unian.info. 14.2.2018. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Ukraine Simplifies Legal Process For Gender Transition 1.3.2017. Radio Free Europe/Radio Liberty. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Ukraine 2022. Rainbow Europe. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)
- ↑ a b LGBT Rights in Ukraine Equaldex. Viitattu 16.3.2022. (englanniksi)