Seitsemän unikeon luola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seitsemän unikeon luolat.

Seitsemän unikeon luola (Pyhien seitsemän nukkujan luola/hautausmaa) on antiikin ajan Efesoksen kaupunkiin liittynyt hautaluolasto nykyisessä Turkissa. Se yhdistetään seitsemän efesoslaisen marttyyrinuorukaisen eli seitsemän unikeon (pyhät seitsemän nukkujaa) legendaan.[1][2]

Haudat sijaitsivat Efesoksen kaupunginmuurien ulkopuolella nykyisen Panayır-dağin kukkulan itärinteessä. Legendan mukaan seitsemän nuorukaista pakeni paikalla olleeseen luolaan kristittyjen vainojen aikaan keisari Deciuksen kaudella vuonna 249–251. He nukkuivat siellä aina keisari Theodosiuksen aikaan 379–395 saakka, jolloin vainot olivat ohi. Kirjallisessa traditiossa tapahtuma yhdistetään yleensä Efesokseen, mutta se on yhdistetty myös muihin paikkoihin.[1]

Seitsemän unikeon luolana tunnetulla paikalla on ollut varhainen kristillinen hautausmaa 300-luvulla, ja se on ollut myös pyhiinvaelluspaikka. Paikalla on muun muassa katakombeja, useita eri kokoisia hautaluolia, mausoleumeja ja kirkko. Yhteensä eri hautauksia on ollut ainakin 700. Luolaston yhteyttä nuorukaisten legendaan ei ole kyetty vahvistamaan arkeologisesti.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 64–65. Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk. Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]