Maailman seitsemän ihmettä

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Seitsemän ihmettä)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin maalaukset Maailman seitsemästä ihmeestä (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas lukien): Gizan suuri pyramidi, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli, Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi, Rodoksen kolossi ja Faroksen majakka.

Maailman seitsemän ihmettä olivat antiikin Kreikan ajan maailman mahtavimmat rakennukset ja monumentit. Niistä on säilynyt vain yksi, Gizan suuri pyramidi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemän ihmeen luettelo sai innoituksensa 400-luvulla eaa. eläneen historioitsijan Herodotoksen kirjoituksista. Herodotos ihaili persialaisten ja muiden idän korkeakulttuurien saavutuksia, ja hän kirjoitti ihaillen etenkin Babylonista ja Gizan pyramideista. Kaikkia myöhemmin seitsemän ihmeen joukkoon valittuja kohteita ei kuitenkaan ollut vielä rakennettu Herodotoksen aikana.[1]

Aleksanteri Suuren perustettua hellenistisen imperiumin 300-luvulla eaa. kreikkalaiset pystyivät alkamaan vertailla laajan alueen monumentteja toisiinsa.[2] Luettelon muotoutumisessa tärkeintä aikaa oli luultavimmin 30 vuoden jakso Faroksen majakan rakentamisen 200-luvun puolivälissä eaa. ja Rodoksen kolossin romahtamisen 226 eaa. välillä, jolloin kaikki ihmeet olivat yhtä aikaa pystyssä. Silloin kyreneläinen Kallimakhos, joka oli korkeassa asemassa Aleksandrian kirjastossa, kirjoitti teoksensa Kokoelma maailman maiden ihmeistä, joka ei ole kuitenkaan säilynyt. Tunnetuimman listan ihmeistä esitti kreikkalainen arkkitehti Filon Bysanttilainen joskus 200-luvulla eaa[3]. Varhaisimman seitsemän ihmeen luettelon kirjoitti kreikkalainen runoilija Antipatros Sidonlainen sata vuotta Kallimakhuksen kuoleman jälkeen. Siinä oli nykyisten ihmeiden lisäksi Babylonin muurit, mutta Faroksen majakka vielä puuttui.[4]

Roomalainen runoilija Martialis lisäsi ensimmäisen vuosisadan jaa. lopulla luetteloon roomalaisen amfiteatterin Colosseumin. 500-luvulla kristitty kirjailija Gregorius Toursilainen lisäsi Nooan arkin ja Salomon temppelin. Faroksen majakka ilmestyi luetteloihin vasta lähes tuhat vuotta rakentamisensa jälkeen, roomalaisajan jälkeen.[5] Seitsemän ihmeen luettelo vakiintui nykymuotoonsa vasta renessanssin aikana, osittain hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin (1498–1574) kaiverrusten ansiosta.[6]

Seitsemän "ihmettä" (kreikk. thaumata) olivat alunperin Seitsemän "nähtävyyttä" (kreikk. theamata), mutta ajan myötä nimitys vaihtui yleisessä kielenkäytössä. Numerolla seitsemän on aina ollut paljon maagista ja uskonnollista merkitystä, ja se onkin yleinen luetteloissa.[7]

Seitsemän ihmettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemiin temppeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemiin temppeli oli Efesoksen lähellä nykyisessä Turkissa sijainnut jumalatar Artemiille omistettu temppeli, joka rakennettiin 356 eaa. Marmorisen temppelin kattoa kannatteli yli sata 20 metriä korkeaa, veistoksin koristeltua pylvästä.[8]

Babylonin riippuvat puutarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylonin riippuvat puutarhat rakensi joskus vuosien 605–562 eaa. aikana Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuoristoisesta Meediasta kotoisin olleen vaimonsa Amyitiksen iloksi. Puutarhat olivat pengerrettyjä ja muistuttivat vuoristomaisemaa. Niiden sivujen pituudeksi on kreikkalaisissa teksteissä kerrottu 120 metriä ja korkeudeksi 25 metriä.[9]

Faroksen majakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Faroksen majakka oli egyptiläisen satamakaupungin, Aleksandrian edustalla sijainnut majakka, jonka Ptolemaios II Filadelfos rakennutti marmorista noin 280 eaa. Se oli ehkä 135-metrisenä aikanaan Gizan pyramidien jälkeen maailman korkein rakennus. Majakka sortui vuonna 1303 maanjäristyksessä.[10]

Gizan suuri pyramidi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kheopsin pyramidi on Egyptin Gizassa sijaitseva pyramidi, joka rakennettiin noin 2500-luvulla eaa. faarao Khufun hautamuistomerkeiksi. Maailman seitsemästä ihmeestä Gizan suuri pyramidi on ainoana säilynyt nykypäivään asti.[11]

Halikarnassoksen mausoleumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halikarnassoksen mausoleumi oli 45 metriä korkea marmorinen hautakammio, jonka rakennutti vuonna 353 eaa. Kaarian kuninkaan Mausoloksen leski Halikarnassokseen, nykyiseen Turkkiin. Johanniitat käyttivät 1400-luvulla mausoleumin raunioiden rakennuskivet oman linnakkeensa rakentamiseen.[12]

Rodoksen kolossi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodoksen kolossi oli Rodoksen kaupungin pystyttämä 30 metriä korkea auringonjumala Heliosta esittävä pronssipatsas. Kolossi valmistui noin vuonna 290 eaa. Patsas tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 227 eaa.[13]

Zeuksen kuvapatsas Olympiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeuksen kuvapatsas oli Olympiassa sijainnut, 12 metriä korkea norsunluinen patsas, joka oli pystytetty noin 435 eaa. Patsas oli ateenalaisen kuvanveistäjän Feidiaan valmistama.[14]

Uuden ajan ihmeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luetteloja ”uuden ajan seitsemästä ihmeestä” on laadittu lukemattomia, mutta yksikään niistä ei ole vakiintunut. Sveitsiläinen NewOpenWorld Corporation -yritys järjesti vuonna 2007 laajan internetissä käydyn äänestyksen uusista maailman seitsemän ihmeestä. Äänestyksen voittivat: Kiinan muuri, Petra, Rio de Janeiron Kristus-patsas, Rooman Colosseum, Taj Mahal, Machu Picchu ja Chichén Itzá. Maailmanperintöluetteloa ylläpitävä Unesco ei tukenut äänestystä, koska piti sitä tunnepohjaisena eikä tieteellisenä.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Clayton, Peter & Price, Martin (toim.): The Seven Wonders of the Ancient World. Dorset Press, 1989. ISBN 0-88029-393-4.
  • Scarre, Chris (toim.): Maailman seitsemänkymmentä ihmettä: suuret muistomerkit ja niiden rakentaminen. Otava, 1999. ISBN 951-1-16713-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Clayton & Price 1989, s. 5–7.
  2. Clayton & Price 1989, s. 9.
  3. Clayton & Price 1989, s. 45.
  4. Clayton & Price 1989, s. 12.
  5. Scarre 1999, s. 19–20.
  6. Clayton & Price 1989, s. 5.
  7. Clayton & Price 1989, s. 4.
  8. Scarre 1999, s. 30–32.
  9. Scarre 1999, s. 27–28.
  10. Scarre 1999, s. 45–47.
  11. Scarre 1999, s. 21–22.
  12. Scarre 1999, s. 37–41.
  13. Bennett, Lindsay: Rodos, s. 16–22. Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8.
  14. Statue of Zeus Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 23.1.2010. (englanniksi)
  15. UNESCOPRESS: UNESCO confirms that it is not involved in the “New 7 wonders of the world” campaign 6.7.2007. UNESCO. Viitattu 8.7.2007. (englanniksi)