Haapamäki–Seinäjoki-rata
| Haapamäki–Seinäjoki | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Reitti | Haapamäki–Seinäjoki |
| Avattu | 1882 |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Ylläpitäjä | Väylävirasto |
| Liikenne | |
| Liikennöitsijä(t) | VR |
| Henkilöjunia / vrk | 4 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 117,8 km |
| Raiteiden lkm | 1 |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Sähköistys | ei |
| Liikenteenohjaus | |
| Radio-ohjaus | Haapamäki–(Seinäjoki)[1] |
| Ohjauskeskus | Seinäjoki |
| Suojastus | ei |
| Kulunvalvonta | JKV |
|
( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan. |
|
| Aiheesta muualla | |
|
|
|
Haapamäki–Seinäjoki-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka johtaa Haapamäeltä Ähtärin ja Alavuden kautta Seinäjoelle.
Rataosuudella on kahdeksan henkilöliikenteen nykykäytössä olevaa asemaa. VR liikennöi osuudella taajamajunia.[2] Radalla kulkee neljä matkustajajunaa päivässä, kaksi kumpaankin suuntaan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rataosuus Tampere–Haapamäki–Seinäjoki valmistui vuonna 1882. Se oli valmistuessaan osa Helsingistä Pohjanmaalle johtavaa päärataa. Liikenne oli vilkasta vuoteen 1971 asti, jolloin valmistui Tampere–Parkano–Seinäjoki-oikorata.
Rataosuudella sijaitsivat aikanaan mm. Albergin sekä Kuoraksen (nyk. Koura) vekselit.
Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rata on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Haapamäeltä on yhteys Jyväskylään sekä Oriveden kautta Tampereelle. Yhteys Parkanon kautta Poriin on lakkautettu, joskin rata on suurimmaksi osaksi edelleen olemassa. Seinäjoelta on yhteys edelleen Tampereelle, Kaskisiin, Vaasaan ja Kokkolan kautta Ouluun.
Nykyisin rataosan liikenteenohjaus hoidetaan kaukokäytöllä Seinäjoella sijaitsevasta liikenteenohjauskeskuksesta. Junien kohtaamiset ovat nykyisin mahdollisia vain Alavuden, Ähtärin ja Pihlajaveden rautatieasemilla.
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapamäki–Seinäjoki-radalla on sekä VR:n henkilö- että tavaraliikennettä. Henkilöliikenne hoidetaan taajamajunilla, jotka kulkevat reitillä Jyväskylä–Seinäjoki. Päivittäisiä junavuoroja on kumpaankin suuntaan kaksi. Henkilöliikenteen asemat ovat Haapamäki, Pihlajavesi, Myllymäki, Eläinpuisto-Zoo, Ähtäri, Tuuri, Alavus ja Seinäjoki.[2]
Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2010 suunniteltiin, että nykyisten liikennepaikkojen lisäksi otettaisiin käyttöön myös Kouran sekä Sydänmaan liikennepaikat, mikäli kyliin tulee uutta asutusta. LVM oli suunnitellut, että radalla tehtäisiin 2020-luvulla parannustöitä; radan nopeustasoa nostettaisiin ja kiskot vaihdettaisiin.[3]
Syyskuussa 2015 LVM kuitenkin ilmoitti säästötoimista, joka tarkoitti Haapamäki–Seinäjoki-radan lakkautamista matkustaliikenteeltä 27.3.2016[4]. Ilmoitus herätti suurta vastustusta ja adressit.com-verkkosivustolle perustetun adressin on jo allekirjoittanut (18.9.2015) yli 5 000 henkilöä.[5] Junaliikenne jatkui kuitenkin velvoiteliikenteenä toistaiseksi.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.5. Radio-ohjatut rataosat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
- ↑ a b VR:n aikataulut VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 19.8.2017. Viitattu 10.11.2018.
- ↑ Seinäjoki–Haapamäki ja Haapamäki–Orivesi -rataosien tulevaisuus lvm.fi. Viitattu 1.6.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lähes kolmekymmentä asemaa hiljenee – ministeriö lakkauttaa junayhteyksiä yle.fi. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ Vastustamme Seinäjoki–Jyväskylä -junaradan lakkautusta! adressit.com. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ Ministeri: Henkilöjunaliikenne Tampere–Keuruun välillä jatkuu ensi vuoden yle.fi. Viitattu 6.9.2016.