Segusio
| Segusio | |
|---|---|
 Augustuksen riemukaari. |
|
| Sijainti | |
  Segusio |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Susa, Torino, Piemonte |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
| Alue | Gallia transpadana |
| Provinssi | Alpes Cottiae |
| Aiheesta muualla | |
Segusio eli Segusium (lat.; m.kreik. Σεγούσιον, Segūsion) oli antiikin aikainen kaupunki Gallia transpadanassa Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Susan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Segusio sijaitsi Gallia transpadanassa eli Padus- (nyk. Po) joen pohjoispuolisessa Gallia cisalpinassa Kottisten Alppien (lat. Alpes Cottiae) juurella, Duria minor (nyk. Dora Riparia) -joen laaksossa. Sen etäisyys Augusta Taurinorumista oli 35 roomalaista mailia eli noin 52 kilometriä.[2] Segusion kautta kulki tärkeä tie, joka johti alppisolien läpi Italiasta Gallia transalpinaan. Reitti on kuvattu Itinerarium Antonini Augustissa ja muissa itinerariumeissa.[1][2][6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Segusio oli alun perin kelttiläis-liguurisen segusiaanien heimon oppidum ja näiden päällikkö Cottiuksen pääkaupunki.[1][2] Koko Kottiset Alpit saivat hänestä nimensä. Keisari Augustuksen aikana Cottiuksesta tuli Rooman liittolainen, ja hän sai jatkaa alueensa hallitsemista prefektinä, siinä missä Augustus alisti muut alppiheimot kokonaan valtansa alle. Cottiuksen kuoleman jälkeen hallinto siirtyi hänen pojalleeen Cottius II:lle eli Marcus Julius Cottiukselle, jolle Claudius myönsi jopa kuninkaan aseman. Segusion asukkailla oli Rooman vallan alla aluksi latinalaisoikeudet (jus Latii).[2][7] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Segusinus, kreikkalaisissa lähteittä Segūsianos (Σεγουσιανός).[2]
Alue liitettiin kiinteästi Rooman valtakuntaan Neron aikana, ja Segusiosta tehtiin roomalainen municipium. Tämän jälkeen asukkailla oli täydet kansalaisoikeudet.[2][7] Samaan aikaan perustettiin Alpes Cottiaen provinssi,[1] jonka pääkaupungiksi Segusio tuli.[8]
Segusio oli sijaintinsa ansiosta todennäköisesti jo varhain alppiseutunsa keskus, sillä läheiset alppisolat ovat aina olleet tärkeitä kulkuväyliä. Kaupunki mainitaan historiassa melko harvoin, mutta Plinius vanhempi ja Klaudios Ptolemaios mainitsevat sen municipiumina. Segusio vaikuttaa säilyneen huomattavana kaupunkina ja myös merkittävänä linnoitettuna sotilastukikohtana myöhäisantiikkiin ja vielä Länsi-Rooman kukistumisen jälkeenkin.[2][9] Konstantinus piiritti kaupunkia vuonna 312 ottaessaan yhteen Maxentiuksen kanssa.[1]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Segusiossa ei ollut roomalaista suunniteltua ruutuasemakaavaa, vaan sen kaupunkirakenne oli kehittynyt ajan kuluessa alkuperäisen ytimen ympärille. Pääkatu kulki itä-länsisuunnassa. Kaupunki oli ympäröity muureilla, jotka rakennettiin kuitenkin vasta 200-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Muurien pituus oli noin 1,25 kilometriä, ja ne sulkivat sisäänsä noin viiden hehtaarin kokoisen alueen. Muurien paksuus oli noin kolme metriä ja niiden korkeimman säilyneen osan korkeus on noin kuusi metriä. Muureissa oli pyöreitä torneja.[1]
Kaupunginmuurin pääportit olivat pääkadun kummassakin päässä eli kaupungin itä- ja länsisivuilla. Länsiportti on säilynyt, ja tunnetaan nykyisin nimellä Porta Savoia. Siihen on tehty muutoksia vielä ainakin 1600-luvulla. Portissa on kaksi pyöreää tornia, joiden halkaisija on noin viisi metriä.[1]
Segusiossa oli forum, joka sijaitsi pääteiden yhtymäkohdassa. Kaupungista on löydetty jäänteitä useista sekä julkisista että yksityisistä rakennuksista.[1] Kaupungin parhaiten säilyneisiin jäänteisiin lukeutuu Cottiuksen Augustuksen kunniaksi pystyttämä riemukaari, joka on edelleen pystyssä. Se koostuu yhdestä pilastereiden varassa olevasta kaaresta, joissa pilastereiden kulmissa on korinttilaiset pylväät. Rakennelmassa on piirtokirjoitus, joka muistaa Cottiuksen roomalaisten kanssa vuonna 9 eaa. tekemää rauhaa ja luettelee hänen alaisuudessaan olleet neljätoista kaupunkia tai heimoyhteisöä (civitates), vaikkakin Plinius käyttää ilmaisua Cottianae civitates xii.[1][2][10]
Kaupungin lounaislaidalla oli amfiteatteri, josta on säilynyt merkittäviä jäänteitä. Se rakennettiin 100-luvulla jaa. Amfiteatterin areenan pituus oli 44 metriä ja leveys 33 metriä ja areenan laitojen korkeus kolme metriä. Erään piirtokirjoituksen mukaan kaupungissa on ollut Gratianuksen nimeä kantanut kylpylä. Kaupunkiin ja kylpylään johti vettä akvedukti, josta on säilynyt kaksi kaarta, jotka on jossakin myöhemmässä vaiheessa liitetty osaksi kaupungin muureja.[1]
Kaupunkiin johtaneiden teiden varsilta on löydetty nekropoliita eli hauta-alueita.[1] Ammianus Marcellinuksen mukaan Segusiossa oli vielä hänen aikanaan nähtävillä Cottiuksen hauta, joka oli kaupunkilaisten suuren kunnioituksen kohteena.[2][11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SEGUSIUM (Susa) Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Segusio”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Segusio Pleiades. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ Segusio ToposText. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ ”17 I3 Segusio”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ Antonine Itinerary (Itinerarium Antonini Augusti) ToposText. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ a b Strabon: Geografika IV s. 179, 204; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.20 s. 24; Ammianus Marcellinus: Res gestae 15.10.
- ↑ Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 55. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.17 s. 21; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.40; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 1690, 3803; Paulus Diaconus: Langobardien historia (Historia Langobardorum) 3.8.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.20 s. 24; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 626.
- ↑ Ammianus Marcellinus: Res gestae 15.10.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Segusio Wikimedia Commonsissa
