Glasgow

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Scotstoun)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Skotlannissa. Katso muita merkityksiä täsmennyssivulta.
Glasgow
(Glaschu)
Glasgow Montage.png
vaakuna
vaakuna

Glasgow

Koordinaatit: 55°51′56″N, 04°15′26″W

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Itsehallintoalue Skotlanti
Hallintoalue Glasgow
ONS-koodi 00QS
Hallinto
 – Pormestari Philip Braat[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 175,5 km²
Väkiluku (2010) 592 820
 – Tiheys 3,298 as./km²
 – Metropolialue 2 550 000
Aikavyöhyke UTC+0
 – Kesäaika UTC+1
Postinumero G1–G80
Suuntanumero(t) 0141
Lähteet: [2] = Pinta-ala, väkiluku









Glasgow ([glaːsgou][3], gaeliksi Glaschu [ˈkl̪ˠas̪əxu], skotiksi Glesga [ˈɡlezɡə]) on Skotlannin suurin kaupunki Clydejoen varrella Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja vuodesta 1996 se on ollut yksi Skotlannin paikallishallintoalueista. Sen väkiluku on noin 592 820 (2010).[2] Suur-Glasgow’n alueella elää yli 1,2 miljoonaa ihmistä ja koko metropolialueella noin 1,8 miljoonaa ihmistä.[4] Kaupunki on tunnettu ulkopaikkakuntalaisille vaikeaselkoisesta murteestaan, joka juontuu skotin kielestä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glasgow sijaitsee Clydejoen molemmin puolin noin 30 km joen länsipäästä eli paikasta, missä joki laskee Atlanttiin. Tärkeimmät hallintorakennukset ovat kaupungin pohjoisosassa. Teollisuus ja telakat sijaitsevat jokivarressa keskustasta alavirtaan eli länteen.[5]

Vuoden lämpimimpiä kuukausia ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 19 asteen vaiheilla. Kylmintä on tammi- ja helmikuussa, keskimääräinen alin on silloin +1 aste. Sadetta saadaan joka toinen tai joka kolmas päivä: tammikuussa sadepäiviä on 17, kesäkuussa 12.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin alkuvaiheista ei tiedetä juuri mitään. Perinteisesti uskotaan Mungo-nimisen munkin perustaneen luostarin Clydejoen varteen noin vuonna 580, ja vuoteen 600 mennessä hän olisi ollut Strathclyden kuningaskunnan arkkipiispa. Kaupungin nimen on esitetty tulleen hänen nimityksestään Clas-gu ("rakas perhe") yhteisölle, jossa asui. 1100-luvulta alkavat varmemmat tiedot: katedraali siunattiin käyttöön vuonna 1136 ja Glasgow sai kaupunkioikeudet vuonna 1178.[7][8]

Kirkko oli tärkeä tekijä Glasgow’ssa vuoden 1580 reformaatioon asti. Glasgow’n katedraali säilyi reformaatiossa, mutta Paisleyn luostarille kävi huonommin. Paisleyn kaupunginosa on kehittynyt luostarin entisille maille.[7][8]

Etenkin 1700-luvulla kaupunki kasvoi tuottoisan tupakkakaupan sekä Atlantin orjakaupan ansiosta.[9][10] 1800-luvulla kaupungin väkiluku kymmenkertaistui, ja sen talouskasvua vauhdittivat Clyden varteen Port Glasgow’hun ja Greenockiin nousseet telakat. Telakat kärsivät lamasta 1930-luvulla ja näivettyivät 1960- ja 1970-luvuilla.[8]

2000-luvulla aktivistit ovat toivoneet kaupunkia nimeämään uudelleen katuja, joiden nimet viittaavat orja- ja tupakkakaupalla rikastuneisiin henkilöihin. Kesäkuussa 2020 rasismin vastaiset aktivistit kiinnittivät vaihtoehtoisia katujen nimiä sisältäviä nimikylttejä virallisten nimien alle – esimerkiksi tupakkakauppias Andrew Buchananin mukaan nimetty Buchanan Street sai vaihtoehtoisen nimen George Floyd Street Yhdysvalloissa poliisin pidätyksessä kuolleen George Floydin mukaan.[10]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glasgow’ssa on paljon teräs- ja rautateollisuutta sekä telakoita. Nykyisin kauppalaivoja tehdään enää yhdellä telakalla.[11] Glasgow’ssa on myös runsaasti merkittäviä skotlantilaisia yrityksiä ja se onkin yksi Britannian tärkeistä taloudellisista keskuksista.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glasgow’n yliopisto

Glasgow’ssa on yli 168 000 opiskelijaa, enemmän kuin missään muussa Skotlannin kaupungissa, ja toiseksi eniten Britannian kaupungeista Lontoon jälkeen.

Vuonna 1451 perustettiin Glasgow'n yliopisto, joka on Skotlannin toiseksi vanhin ja Yhdistyneen kuningaskunnan neljänneksi vanhin. Se on yksi Britannian merkittävimpiä yliopistoja.[12] Kaupungissa on lisäksi useita muita korkeakouluja, kuten University of Strathclyde, Royal Conservatoire of Scotland ja Glasgow Caledonian University sekä taidekoulu Glasgow School of Art.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glasgow’ssa syntyi 1870-luvulla jugendtyyliä edustanut kuvataiteen Glasgow’n koulukunta. Ryhmän kukoistuskausi jatkui 1910-luvulle saakka. Siihen kuuluvia pienryhmiä kutsuttiin nimillä the Group of Four (eli the Spook School), the Glasgow Girls ja the Glasgow Boys. Ryhmän tyyli on saanut nimen the Glasgow Style ja ryhmän tuotoksia näkee Glasgow’n rakennuksissa ja kirjojen kuvituksissa. Nimekkäimpiä ryhmäläisiä ovat Margaret ja Frances MacDonald, Charles Rennie Mackintosh sekä Jessie M. King. Nykyisin tyylisuunta on esillä kaupungin vapaan taidekoulun Glasgow School of Art nimessä ja toimitiloissa.

Vuonna 1990 Glasgow valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kaupungissa onkin runsaasti museoita, teattereita, kulttuuritapahtumia ja arkkitehtuuria, tunnetuimpina näistä St. Mungon goottilaistyylinen katedraali sekä Kelvingrove Art Gallery.[13]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glasgow’lla on myös pitkä urheiluhistoria, ja siellä muun muassa järjestettiin maailman ensimmäinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu vuonna 1872.[14] Kaupunki toimii kotipaikkana Skotlannin Valioliigassa pelaaville Celtic FC:lle ja Rangers FC:lle. Joukkueiden välillä vallitsee suuri jännite, ja kaupunki onkin jakautunut seurojen kannatusalueisiin. Perinteisesti Celticin kannattajat ovat olleet katolilaisia, Rangersin protestantteja.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glasgow'ssa on kaksi lentokenttää: Glasgow'n kansainvälinen lentoasema keskustan länsipuolella ja Prestwickin kansainvälinen lentoasema keskustan lounaispuolella. Glasgow’n kansainvälinen lentoasema palvelee yli 9 miljoonaa matkustajaa vuodessa 90 kohteeseen maailmalla.[15]

Glasgow'n metro avattiin vuonna 1896 ja se on maailman kolmanneksi vanhin. Paikallisjunaverkosto on hyvin kehittynyt.

Kaupungin keskustan läpi kulkee moottoritie M8.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glasgow’n kaupungintalo

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lord Provost Glasgow City Council. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
  2. a b About Glasgow: Key Facts Glasgow City Council. Viitattu 3.8.2009.
  3. MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja
  4. 2011 Census - Nomis - Official Labour Market Statistics www.nomisweb.co.uk. Viitattu 25.4.2018. (englanniksi)
  5. Glasgow Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.2.2015.
  6. Glasgow climate Met Office. Viitattu 13.2.2015.
  7. a b McGrath, James: Beginnings: Early times to 1560 2004. TheGlasgowStory. Viitattu 13.2.2015. (englanniksi)
  8. a b c Glasgow & Clyde Valley Main Page Undiscovered Scotland. Viitattu 13.2.2015. (englanniksi)
  9. Capella, Hannah: Glasgow University's 'bold' move to pay back slave trade profits BBC News. 23.8.2019. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  10. a b Campaigners rename Glasgow streets linked to slave owners BBC News. 6.6.2020. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  11. Scotland guide
  12. Our history University of Glasgow. Viitattu 13.2.2015.
  13. Culture and Leisure The Glasgow Story. Viitattu 13.2.2015.
  14. Saturday, 30 November 1872: Scotland 0 England 0 [0-0] English Football Online. Viitattu 13.2.2015.
  15. BAA Glasgow
  16. BBC
  17. No committee to develop ties with Lahore’s twins Daily Times of Pakistan. 2.3.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]