Schwerbelastungskörper
Schwerbelastungskörper (vapaasti suom. raskaskuorma-antura) on 14 metriä korkea ja läpimitaltaan 21 metriä oleva umpinainen betonista valettu sylinteri, joka sijaitsee Berliinissä lähellä Tempelhofin entistä lentoasemaa General-Pape-Straßen varrella lähellä Loewenhardtdammin risteystä. Lisäksi se ulottuu maan alla hieman kapeampana 18 metrin syvyyteen[1].
Schwerbelastungskörperin tekivät ranskalaiset sotavangit syksyllä 1941 Adolf Hitlerin arkkitehdin Albert Speerin käskystä[1].
Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valoksen tarkoituksena oli mitata, kuinka hyvin Berliinin alueen maapohja kestäisi Hitlerin suunnitteleman riemukaaren ja muiden valtavien rakennusten painoa.
Sylinterin sallituksi enimmäisvajoamaksi oli määritelty 6 cm. Vuonna 1944 tehdyissä mittauksissa sylinteri oli kuitenkin vajonnut 11–18 cm.[2] Hitler oli tästä tuloksesta huolimatta sitä mieltä, että riemukaari ja muut tulevaan Welthauptstadt Germaniaan kaavaillut rakennukset oli mahdollista rakentaa. Koska Saksan tappio toisessa maailmansodassa oli tuolloin jo lähellä, niiden rakentamista ei ehditty aloittaa.
Kohtalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan antauduttua liittoutuneiden miehitysviranomaiset halusivat hävittää maasta kaikki natsiaikakauteen liittyvät monumentit ja muut rakennelmat, ja myös Schwerbelastungskörper oli määrä purkaa räjäyttämällä. Niin ei kuitenkaan voitu tehdä lähistön asuinrakennusten vuoksi, ja se jäi paikalleen sammaloitumaan.
Vuonna 1995 betonimöhkäle sai muistomerkin statuksen, ja se on entistetty. Se on ainoa jäljellä oleva Hitlerin Germanian rakennelma.[2]
Nykyään Schwerbelastungskörperiä suojaa korkea teräksinen verkkoaita ja möhkäle on avoinna yleisölle rajoitetusti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Roger Moorhouse: Berlin at War. Lontoo: Vintage Books, 2011. ISBN 978-0-099-55189-8. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Schwerbelastungskörper Wikimedia Commonsissa
