Scheelen vihreä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin kemikaalia kutsutaan joskus virheellisesti kupariarsenaatiksi, joka on eri yhdiste.
kupari(II)arseniitti
Scheele's Green.png
Tunnisteet
Muut nimet Scheelen vihreä, ruotsinvihreä, kupriarseniitti, kupariortoarseniitti
CAS-numero 1345-20-6
Ominaisuudet
Molekyylikaava CuHAsO3
Moolimassa 187,47  g/mol
Ulkomuoto vihreä tai kellertävä jauhe[1]
Liukoisuus veteen ei liukene[1]

GHS-pictogram-skull.svg GHS-pictogram-pollu.svg GHS-pictogram-silhouette.svg

Scheelen vihreä eli kupariarseniitti (CuHAsO3) on myrkyllinen epäorgaaninen yhdiste, jota on käytetty keltavihreänä väriaineena.[2] Se oli ensimmäinen arseenia sisältänyt väriaine, ja sitä käytettiin mm. maalien väriaineena öljymaalauksessa. Ainetta on käytetty myös hyönteismyrkkynä, joskus yhdessä keisarinvihreän kanssa. Scheelen vihreällä värjättiin tekstiilejä, tapetteja ja jopa elintarvikkeitakin. Se oli aikanaan ainesosana vihreässä kermahyytelössä ja muissa vihreissä konditoriotuotteissa.[2][3]

Tapeteista vapautunut arseeni aiheutti usein myrkytysoireita kun kosteissa huonetiloissa tapettiliisterin homesieni Penicillium brevicaule hajotti arseenia sisältävää väriainetta, jolloin huoneilmaan haihtui arseeniyhdisteitä. Tästä johtuva ihmisten sairastuminen nimettiin Gosion taudiksi italialaisen biokemisti B. Gosion mukaan ja maailmalla myrkylliset tapettihöyryt tunnettiin myös nimellä Gosion kaasu. Vuonna 1945 Frederick Challenger osoitti syntyneen kaasun trimetyyliarseeniksi. Myös Napoleonin on arveltu kuolleen tapettien aiheuttamaan arseenimyrkytykseen.[2][4]

Väriaineen löysi Carl Wilhelm Scheele vuonna 1775. Se korvasi antiikin aikaiset kuparikarbonaattiin perustuvat vihreät pigmentit lähes kokonaan 1800-loppuun mennessä.[5]

Scheelen vihreän käyttö kiellettiin sen myrkyllisyyden vuoksi useissa maissa jo 1800-luvulla. Preussissa kielto tuli voimaan jo vuonna 1815 ja Suomessa aine kiellettiin vuoden 1888 asetuksessa "Myrkkyjen kaupitsemisesta sekä mitä muutoin on otettava huomioon koskien myrkyllisiä aineita ja tavaroita".[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kupariarseniitin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 13.4.2017
  2. a b c Scheelenvihreä coloria.net. Viitattu 13.4.2019.
  3. Mann, John: Murha, Taikuus ja lääkintä — Lääkeaineiden historiaa, s. 62. 2. painos, alkuteos Murder, Magic and Medicine, Oxford University Press 1992. Suomentanut Onttonen, Tiina. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-333-3.
  4. a b Forsius, Arto: Arseeniyhdisteet lääkeaineina saunalahti.fi. Viitattu 13.4.2019.
  5. Mara F. Szalajda: ARTISTS' PIGMENTS 1780-1880: HISTORY AND USES Studio Mara. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]