Saumalasiahven
| Saumalasiahven | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Kirjoahvenkalat Cichliformes |
| Heimo: | Lasiahvenet Ambassidae |
| Suku: | Chanda |
| Laji: | nama |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chanda nama |
|
| Katso myös | |
Saumalasiahven (Chanda nama)[2] on lasiahveniin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saumalasiahven voi kasvaa 10–11 cm pitkäksi. Laji on ruumiinmuodoltaan litteä ja soikea. Alaleuka työntyy yläleukaa pidemmälle. Kalalla on kaksi selkäevää, jotka ovat osittain yhtyneet. Saumalasiahvenent pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut. Väriltään laji on kellertävänharmaa ja ruumiissa on hyvin pieniä mustia pisteitä. Kalan evät ovat oranssit.[3][4][5][6]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saumalasiahvenen levinneisyysalue ulottuu Pakistanista Bangladeshiin. Havainnot Myanmarista voivat olla virheellisiä. Lajin elinympäristöä ovat makeanveden ja murtoveden ympäristöt esimerkiksi, joet, lammet, kanavat ja mangrovet. Sadekausien aikaan kalaa tavataan myös riisipelloilta. Saumalasiahven liikkuu pieninä parvina usein kasvillisuuden seassa ja on yöaktiivinen, Sen ravintoa ovat hyönteiset, pienet äyriäiset, kalojen suomut ja vesikasvien osat. Lisääntymiskauden ajankohdassa on jonkin verran alueellista vaihtelua, mutta laji todennäköisesti kutee ympärivuotisesti. Kutu tapahtuu vesikasvillisuuden joukkoon.[1][3][6]
Saumalasiahventa voidaan pitää akvaarioissa. Pienestä koostaan huolimatta varsinkin vähävaraiset höydyntävät sitä ruokakalana.[1][4][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Dahanukar, N.: Chanda nama IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 70. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ a b Chanda nama (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 19.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Arvind Kumar: Fishery Management, s. 41. A.P.H. Publishing, 2004. ISBN 81-7648-700-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Satish Chander Agarwal: Inland Fisheries, s. 162. CRC Press, 2021. ISBN 978-1-003-16375-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Sandipan Gupta: A note on morphology, biology and possible conservation measures for Chanda nama (Hamilton, 1822), a threatened fish of Indian subcontinent. International Journal of Fisheries and Aquatic Studies, 2015, 3. vsk, nro 2, s. 468–470. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.2.2025. (englanniksi)