Sarqanin piiri
| Sarqanin piiri Сарқан ауданы |
|
|---|---|
 Amanbökterin kylä ja Džungarian Alatau. |
|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Jetısun alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Sarqan |
| Pinta-ala | 24 400 km² |
| Väkiluku (2026) | 37 728 |
Sarqanin piiri (kaz. Сарқан ауданы, Sarqan audany; aikaisemmin Сарқант ауданы, Sarqant audany[1]) on hallintopiiri Jetısun alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Sarqanin kaupunki.[2] Piirin pinta-ala on 24 400 neliökilometriä[3]. Siellä oli arviolta 37 728 asukasta vuonna 2026[4].
Sarqanin piiri rajoittuu idässä Alakölin ja lännessä Aqsun ja Qaratalin piireihin, luoteessa Qarağandyn alueen Balqaşin kaupunkialueeseen, pohjoisessa Abain alueen Aiagözin piiriin sekä etelässä Kiinaan. Siihen liitettiin vuonna 1998 14 237,64 neliökilometrin laajuinen alue Alakölin ja Aqsun piireistä,[5] joka on huomioitu vain osassa myöhemmistä lähteistä ja kartoista. Kyseinen alue käsittää muun muassa Balqaşjärven pohjoispuolisen osan, jonka läpi kulkee Balqaşin ja Aqtoğain välinen rautatie[6].
Piirin eteläisin osa on Džungarian Alataun vuoristoa ja Balqaşjärven eteläpuolinen osa hiekkaista tasankoa. Hyötykaivannaisiin kuuluvat bentoniitti, natriumsulfaatti ja rakennusaineet. Seudun ilmasto on mantereinen. Keskilämpötila on tammikuussa –7:stä –10:een ja heinäkuussa 22 astetta. Vuotuinen sademäärä on vuoriston reuna-alueella 450–550 ja vuorilla 700–800 millimetriä. Tärkeimmät joet ovat Balqaşiin laskevat Lepsı ja Aqsu.[2]
Vuonna 1928 perustetuun[2] piiriin kuuluvat Sarqanin kaupunki sekä Almalyn, Amanbökterin, Amangeldın, Baqalyn, Çerkasskin, Ekıaşan, Kökterekin, Lepsın, Qarabögetin, Qaraşyğanin, Qoilyqin ja Şatyrbain kyläpiirikunnat[7]. Kaupunkiväestön osuus on 45,9 prosenttia[4]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 82,2 prosenttia kazakkeja ja 14,6 prosenttia venäläisiä[8].
Piirin kautta kulkevat Almatyn ja Öskemenin välinen maantie sekä Turkestanin–Siperian rautatie. Asukkaiden pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon (villalampaita, nautoja, hevosia), viljan, sokerijuurikkaan ja vihannesten viljelyyn sekä mehiläistenhoitoon.[1] Balqaşjärven pohjoispuolella Şölqyzylin aseman lähellä tuotetaan kultaa[9].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Jetısu. Ensiklopedia, s. 528–529. Almaty: Arys, 2004. ISBN 9965-17-134-3
- 1 2 3 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 520–521. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ Ustanovleny novyje granitsy Almatinskoi, Karagandinskoi oblasti, granitsy oblasti Ūlytau i Jetısu Utšot.kz. 29.9.2022. Viitattu 4.5.2026.
- 1 2 Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 4.5.2026.
- ↑ O territorialnom izmenenii Sarkandskogo, Aksuskogo i Alakulskogo raionov Almatinskoi oblasti Ädılet. Viitattu 4.5.2026.
- ↑ Karta Žetysuskoi oblasti Vaibiz. 2025. Viitattu 3.5.2026.
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 4.5.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 4.5.2026.
- ↑ Prinadležaštšaja kazahstantsam kompanija dobudet sotni kilogrammov zolota na dvuh mestoroždenijah Kursiv. 19.7.2024. Viitattu 4.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]