Sara Hildénin taidemuseo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sara Hildénin taidemuseo
Sara Hildénin taidemuseo syksyllä 2014
Sara Hildénin taidemuseo syksyllä 2014
Tyyppi taidemuseo
Sijainti Laiturikatu 13
Särkänniemi, Tampere
Perustettu 1979
Ylläpitäjä Tampereen kaupunki
Johtaja Anna Hjorth-Röntynen[2]
Kotisivut www.sarahildenintaidemuseo.fi
Koordinaatit 61.5051°N, 23.74067°E
Kartta
Sara Hildénin taidemuseo

Sara Hildénin taidemuseo on Tampereen Särkänniemessä sijaitseva taidemuseo. Sara Hildén, jonka nimeä museo kantaa, oli vaatetusalan yrittäjä ja suuri taiteen ystävä, joka hankki elämänsä aikana laajan suomalaisen ja ulkomaisen taiteen kokoelman. Taidemuseo on nykyään Tampereen kaupungin ylläpitämä, ja sinne on pysyvästi sijoitettu Sara Hildénin säätiön omistama nykytaiteen kokoelma. Museon kokoelman painopiste on 1960- ja 1970-lukujen taiteessa.

Museo on avoinna ympäri vuoden, ja se on esteetön liikuntavammaisille. Piha-alueella on veistospuisto.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä yläkerran galleriatilasta. Museon alkuperäiseen sisustukseen kuului kokolattiamatto.[5]

Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön välinen sopimus museon perustamisesta solmittiin vuonna 1975. Museo avasi ovensa yleisölle helmikuussa 1979.

Museorakennuksen on suunnitellut Pekka Ilveskosken arkkitehtitoimisto.

Uusi museorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sara Hildénin taidemuseon uusi rakennus sijoitetaan Tampereen keskustaan Finlaysonin tehdasalueelle tehtaan vanhan pääkonttorin ja Finlaysonin palatsin väliselle aukiolle. Rakennuksen kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun osallistui 472 ehdotusta ja kilpailun voitti 2021 arkkitehti Janne Hovi ehdotuksellaan Lumen valo. Tulevan taidemuseorakennuksen omistavat Tampereen kaupunki, Sara Hildénin säätiö ja työeläkevakuutusyhtiö Varma.[6]

Kokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoon on sijoitettu Sara Hildénin säätiön taidekokoelma, joka sai alkunsa vuonna 1962. Tuolloin Sara Hildén lahjoitti omistamansa taideteokset säätiölle, joka nimettiin hänen mukaansa. Kokoelman ytimen muodostavat Erik Enrothin varhaiskauden maalaukset vuosilta 1945–1963.

Sara Hildénin säätiön kokoelma koostuu suomalaisista ja ulkomaisista maalauksista, veistoksista, piirustuksista ja grafiikasta, ja se on yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä modernin taiteen kokoelmista. Säätiö huolehtii edelleen kokoelman kartuttamisesta ja tallentaa hankintansa Sara Hildénin taidemuseoon. Tällä hetkellä kokoelmaan kuuluu noin 4 600 teosta sekä testamenttilahjoituksena vastaanotettu graafikko Pentti Kaskipuron taidekokoelma.

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä. Usein kesäaikaan esillä ovat Sara Hildénin säätiön kokoelmateokset modernismin klassikoista uusimpiin hankintoihin. Näyttelyohjelmaan kuuluvat myös suomalaisen nykytaiteen esittelyt sekä erityisesti korkeatasoiset kansainvälisen modernin taiteen ja nykytaiteen katselmukset. Näyttelyiden tutkimuksellinen valmistelu, julkaisutoiminta sekä lapsille ja nuorille suunnattu taidekasvatustyö ovat keskeisiä museon toiminnallisia painopistealueita.

Suosituimmat näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ron Mueck: 115 119 kävijää vuonna 2016 (näyttelyn kesto 4 kk)[7]
  • Avajaisnäyttely: 105 275 kävijää vuosina 1979–1980 (11 kk)[8]

Veistospuiston teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veistospuisto Näsijärven rannalla

Sara Hildénin taidemuseon veistospuisto museorakennuksen vieressä avattiin vuonna 1979. Siellä on parisenkymmentä taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa veistosta.[10]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
Julkinen teos Paikka Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Herääminen II[11] 61.5054°N, 23.7402°E Siikamäki, ArvoArvo Siikamäki 1972
Huomenna[11] Näsijärven puolella olevalla kalliokumpareella 61.5056°N, 23.7418°E Siren, HannuHannu Siren 1982
Lähtö[10][11] 61.5054°N, 23.7413°E Siren, HannuHannu Siren 1979
Maamerkki[11] 61.5055°N, 23.7412°E Kivijärvi, HarryHarry Kivijärvi 1970
Majakka[11] Museon takana 61.5052°N, 23.7401°E Pyykkö, KimmoKimmo Pyykkö 1972
Massa ja Kuori ja Konstruktio[11] Museon takana 61.5053°N, 23.7401°E Breivik, BårdBård Breivik 1983
Naamari[10][11] Näsijärven puolella olevalla kalliokumpareella 61.5056°N, 23.7421°E Hiironen, EeroEero Hiironen 1970-luku
Niilillä[11] 61.5056°N, 23.741°E Kivijärvi, HarryHarry Kivijärvi 1975
Odotus[11] Museon edustalla, sisäänkäynnin vasemmalla puolella 61.5051°N, 23.7416°E Kivijärvi, HarryHarry Kivijärvi 1974
Olo nro. 45[10][11] (Kolmiosainen teos) 61.5054°N, 23.742°E Marko Vuokola ja Pasi Karjula (Olo-ryhmä) 2007–2009
Päätös[11] 61.5053°N, 23.7412°E Siren, HannuHannu Siren 1980
Rannalla[11] 61.5055°N, 23.7409°E Kivijärvi, HarryHarry Kivijärvi 1972
Ruuhkaratikka[10][11] Museolle tultaessa tien oikealla puolella 61.5054°N, 23.7425°E Liukko, RauniRauni Liukko 1973
Sammunut majakka[11] Museon takana 61.5051°N, 23.7401°E Pyykkö, KimmoKimmo Pyykkö 1972
Suuri portti[11] 61.5054°N, 23.7404°E Kivijärvi, HarryHarry Kivijärvi 1969
Tasapaino[11] Museon takana 61.505°N, 23.7401°E Pyykkö, KimmoKimmo Pyykkö 1970
Teema VI[10][11] Näsijärven puolella olevalla kalliokumpareella 61.5056°N, 23.7419°E Kivijärvi, HarryHarry Kivijärvi 1974
Tänään[10][11] 61.5053°N, 23.7416°E Siren, HannuHannu Siren 1982
Yö ja päivä[11] 61.5056°N, 23.7408°E Kivijärvi, HarryHarry Kivijärvi 1976

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kuvataidekohteet keräsivät lähes neljä miljoonaa käyntiä vuonna 2016 13.6.2017. Frame Contemporary Art Finland. Viitattu 9.8.2022.
  2. ↑ Sara Hildénin taidemuseon johtajaksi valittiin Anna Hjorth-Röntynen 31.6.2022. Sara Hildénin taidemuseo. Viitattu 9.8.2022.
  3. ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21838. Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. ↑ Aromaa, Jonni: Muumit pelastettiin Tampereella – miten käy Sara Hildénin taidemuseon? 15.6.2016. Yle. Viitattu 20.6.2017.
  5. ↑ Lyyra-Seppänen, Anna: Sara Hildénin taidemuseo: Rakennushistoriaselvitys ja rakennetun ympäristön selvitys (PDF) s. 29–30. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2017. Viitattu 1.4.2020.
  6. ↑ Roth, Raili: Hildénin tuleva museo nousee Finlaysonin alueelle. Helsingin Sanomat, 21.5.2021, s. B 6. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.8.2021.
  7. ↑ Lehtinen, Juha: Sara Hildénin taidemuseon uusi ennätys on nyt 115 119. Aamulehti, 17.10.2016, s. A9.
  8. ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Kaikkien aikojen yleisöennätys – ihmisveistosten ympärillä odotettavissa ruuhkaa viikonloppuna 14.10.2016. Yle. Viitattu 17.10.2016.
  9. ↑ Lehtinen, Juha: Sara Hildénin museo teki kävijäennätyksen – ”Iho meni kananlihalle” Aamulehti. 2.10.2016. Arkistoitu 7.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  10. ↑ a b c d e f g Cai Melakoski: Tampereen aarteet: tunnetko veistospuiston? Vasen kaista. 9.9.2016. Viitattu 22.10.2016.
  11. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Sara Hildénin taidemuseo / Veistospuisto; Tampere.fi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valorinta, Riitta – Vuorikoski, Timo – Lukkarinen, Ville – Saari, Marjatta: Sara Hildénin taidemuseo – Sara Hildénin säätiö: Ulkomainen kokoelma, maalaukset, piirustukset, veistokset ja grafiikka. Sara Hildénin taidemuseo 2012. ISBN 978-951-609-484-0

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sara_Hildénin_taidemuseo&oldid=21634567”