Sapotillapuu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sapotillapuu
Sapotillapuun lehtiä ja hedelmiä
Sapotillapuun lehtiä ja hedelmiä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Sapotillakasvit Sapotaceae
Suku: Sapotillapuut Manilkara
Laji: zapota
Kaksiosainen nimi

Manilkara zapota
(L.) P.Royen

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sapotillapuu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sapotillapuu Commonsissa

Sapotillapuu (Manilkara zapota) on ikivihreä Keski-Amerikassa kasvava puu. Siitä saadaan chicle-massaa, jota käytetään purukumin raaka-aineena.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sapotillapuu kasvaa avomaalla 18 metriä, metsässä jopa 30 metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat ikivihreät, vahapintaiset, noin 10 cm pitkät ja 3 cm leveät. Kukat ovat pienet, kellomaiset. Hedelmät ovat 5–10 cm pitkiä, pyöreitä tai soikeita. Hedelmät ovat raakoina kumimaisia ja härmän peitossa, kypsän hedelmän hedelmäliha muistuttaa päärynää.[2]

Sapotillapuusta on jalostettu viljelylajikkeita.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sapotillapuu kasvaa luonnonvaraisena Jukatanilla ja muualla Etelä-Meksikossa sekä Belizessä ja Guatemalassa.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sapotillapuun tärkein tuote on sen maitiaisneste, joka sisältää 15 % luonnonkumia ja 30 % hartsia. Puun eri osista on myös tehty yrttiteetä, joita on käytetty yskän ja vatsavaivojen lievitykseen.[4]

Sapotillan kypsiä hedelmiä syödään jälkiruokana.[5] Niistä tehdään hilloa tai sorbettia, ja mehua, josta voidaan käyttää etikkaa.[6]

Siemenessä on saponiinia ja sapotiniinia. Yli 6 siemenen syöminen aiheuttaa oksennusta ja vatsakipua.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martínez Salas, E., Samain, M. & Oldfield, S.: Manilkara zapota IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.10.2021. (englanniksi)
  2. Sapodilla (lähde Morton, J. 1987. Sapodilla. p. 393–398. In: Fruits of warm climates. Julia F. Morton, Miami, FL.) New Crop Resource Online Program. Purdue University. Viitattu 22.1.2012. (englanniksi)
  3. http://www.virtualherbarium.org/tropicalfruit/Sapodilla.html
  4. a b c Manilkara zapota (Sapotaceae) National Tropical Botanical Garden (myös kuvia)
  5. Sapotilla Trade wind fruit
  6. Manilkara zapota A tree species reference and selection guide International Center for Research in Agroforestry

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]