Saola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saola
Pseudoryx nghetinhensis.PNG
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae
Suku: Pseudoryx
Dung et al., 1993
Laji: nghetinhensis
Kaksiosainen nimi
Pseudoryx nghetinhensis
Dung, Giao, Chinh, Tuoc, Arctander, MacKinnon, 1993
Levinneisyyskartta
Pseudoryx nghetinhensis distribution.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Saola Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Saola Commonsissa

Saola eli Vu Quangin antilooppi eli Vu Quang-härkä (Pseudoryx nghetinhensis) on aasialainen, äärimmäisen harvinainen nautaeläin, joka on tunnettu vasta vuodesta 1992. Se on sukunsa ainoa laji. Saoloita arvellaan olevan jäljellä alle 250 yksilöä.[1]

Lajin löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuresta koostaan huolimatta saola löydettiin tieteelle vasta toukokuussa 1992. Vietnamista työskennelleet WWF:n ja Vietnamin metsäministeriön tutkijat löysivät tuolloin Vu Quangin luonnonsuojelualueelta tuntemattoman nautalajin kuolleita yksilöitä. Niitä tutkittaessa kävi ilmi, että uusi laji poikkesi rakenteeltaan huomattavasti muista nautalajeista, joten se luokiteltiin omaan sukuunsa. Myöhemmin metsästä saatiin elävänä kiinni nuori naarasyksilö.[2] Sen jälkeen on päästy tarkkailemaan vain kymmentä lajin elävää yksilöä.

Alueen asukkaat ovat kertoneet metsästäneensä saoloita ruuakseen.[2] Niitä on jäänyt myös muille saaliseläimille, kuten villisioille ja piikkisioille, asetettuihin ansoihin.[3]

Samalta alueelta kuin saola löydettiin vuonna 1994 toinenkin tieteelle uusi nisäkäslaji, jättimuntjakki (Muntiacus vuquangensis).[2] Sieltä on löytynyt myös uusia kalalajeja.

Saola onnistuttiin kuvaamaan jälleen syyskuussa 2013, kun se oli nähty edellisen kerran 1998, ja WWF:n mukaan on toiveita että laji voisi elpyä. Lajin suuruudesta ei edelleenkään ole tietoa vaan arviot vaihtelevat muutamista kymmenistä satoihin.[4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saola muistuttaa ulkonäöltään hieman Arabiassa elävää valkobeisaa, vaikkei olekaan sille läheistä sukua.[2] Saola kasvaa säkäkorkeudeltaan noin 80 cm korkeaksi, 150 cm pitkäksi ja voi painaa sata kiloa. Sen turkki on tummanruskea, päässä ja nilkoissa on selvärajaisia valkeita kuvioita.[5] Kummallakin sukupuolella on suorat, teräväkärkiset ja jopa puoli metriä pitkät sarvet.[6]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saoloita elää vain Laosissa ja Vietnamin rajamailla Annamiittivuorilla eli Phou Luangin vuoriketjun rinteillä 400–1 000 metrin korkeudessa. Se viihtyy pienten vuoristopurojen varsilla, joilla kasvaa ikivihreää kasvillisuutta.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saola on yleensä yksineläjä, tosin naaraat liikkuvat yhdessä poikastensa kanssa.[6] Poikasia syntyy huhti-kesäkuussa yleensä yksi kerrallaan, noin kahdeksan kuukautta kestävän raskausajan päätteeksi.[6]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saolat syövät lehtiä ikivihreistä kasveista, lähinnä pensaista ja pienistä lehtipuista, kuten viikunoista. Saolojen on huomattu pitävän erityisesti sellaisista kasveista, joissa on runsaasti valkoista mahlaa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pseudoryx nghetinhensis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d Gamlin, Linda; de Rohan, Anuschka: Sademetsän siimeksessä, s. 115. Suom. Sevelius, Ilona. Helsinki: Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, 1998. ISBN 951-584-190-9.
  3. Maailma.net: Vietnam koettaa suitsia laitonta eläinkauppaa
  4. Vietnamissa kuvattiin harvinainen saola. Yle, uutiset
  5. Ultimate ungulate: Saola factsheet (englanniksi)
  6. a b c d WWF Suomi: Saola

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]