Balao-luokka
| Balao-luokka | |
|---|---|
 Luokan nimikkoalus USS Balao (SS-285) |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 550 t (pinnalla) 2 429-2 463 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 94,9-95,0 m |
| Leveys | 8,3 m |
| Syväys | 5,13 m |
| Koneteho |
dieselmoottorit: 5 400 hv (4 MW) sähkömoottorit: 2 740 hv (2,04 MW) |
| Nopeus |
20,25 solmua (38 km/h) (pinnalla) 8,75 solmua (16 km/h) (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 10 upseeria ja 70-71 miehistönjäsentä |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
1 x 5"/L25 -kansitykki 10 x 533 mm torpedoputkea, joihin 24 torpedoa |
| Ilmatorjunta |
SS-285 -312: 1 x Bofors 40 mm 2 x .50" ilmatorjuntakonekivääriä loput: 1 x Bofors 40 mm ilmatorjuntatykki 1 x Oerlikon 20 mm |
Balao-luokka eli SS-285-luokka oli Yhdysvaltain laivaston 122 sukellusveneen muodostama alusluokka, joka on ollut Yhdysvaltain suurin yksittäinen sukellusveneluokka. Luokan alukset palvelivat toisessa maailmansodassa. Ne olivat edeltäneestä Gato-luokasta paranneltuja aluksia, joissa nimenomaan painerungon kestävyyden lisäämisellä saavutettiin 120 metrin sukellussyvyys.
Viimeisten Gato-luokan alusten valmistuessa tehtiin uusi 132 aluksen tilaus vuoden 1942 sota-ajan hankintana, mutta kymmenen veneen tilaus peruutettiin vuoden 1944 lopulla. Luokka nimettiin luokan ensimmäisen aluksen USS Balaon mukaan Balao-luokaksi. Ne muistuttivat Gato-luokan aluksia, mutta niihin tehtiin joitakin muutoksia valmistustyön nopeuttamiseksi muun muassa osina kokoamisen mahdollistamiseksi, minkä lisäksi rakennetta vahvistettiin sukellussyvyyden kasvattamiseksi. Luokan alusten kesken oli hieman eroja koossa ja uppoumassa valmistajasta johtuen. Palvelukseen 1942-1945 saadut alukset olivat kuitenkin periaatteessa identtisiä.[1]
Voimansiirto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luokan alusten voimansiirto oli samankaltainen kuin edeltäneessä Gato-luokassa. Alukset olivat dieselsähköisiä. Niissä oli neljä dieselmoottoria, joista kukin oli kytketty generaattoriin. Generaattorit oli kytketty pareittain akseleihin, joita ne pyörittivät. Aluksilla ei ollut suoraa voimansiirtoa dieselmoottoreilta akseleihin. Dieselmoottori oli joko Fairbanks Morse 38D81/3 tai General Motorsin Cleveland Dieselin Model 16-248 tai 16-278A V16-moottoreita. Varhaiset Fairbanks Morse veneissä oli yhdeksänsylinterinen moottori, mutta USS Sand Lancen jälkeen 10-sylinterinen. Alkupään General Motors -moottorein varustetut veneet varustettiin Model 16-248 -moottorein ja USS Perchistä alkaen Model 16-278A -moottorein. Kummassakin tapauksessa uudempi moottori kasvatti alusten uppoumaa, mutta mahdollisti saman voiman. Moottorit olivat kuitenkin toimintavarmempia.
Kahteen alukseen USS Unicorniin ja USS Vendaceen asennettiin Hooven-Owens-Rentschler-dieselmoottorit, mutta kumpikin vene poistettiin käytöstä.
Elliott Companyn toimittamat sähkämoottorit asennettiin pääosin Fairbanks-Morse-dieselmoottoreiden kanssa ja General Electric toimitti sähkömoottorit General Motorsin dieselmoottoreilla varustettuihin veneisiin. Muutamiin Fairbanks-Morsen veneisiin asennettiin kuitenkin General Electricin sähkömoottorit. Allis-Chalmersin piti toimittaa sähkömoottorit veneisiin SS-530 - SS-536, mutta alusten valmistus peruutettiin jo ennen niiden nimeämistä.
Museoidut alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahdeksan luokan aluksista on museoitu:
- USS Batfish (SS-310) Muskogee, Oklahoma
- USS Becuna (SS-319) Philadelphia, Pennsylvania
- USS Bowfin (SS-287) Honolulu, Havaiji
- USS Clamagore (SS-343) Mount Pleasant, Etelä-Carolina
- USS Ling (SS-297) Hackensack, New Jersey
- USS Lionfish (SS-298) Fall River, Massachusetts
- USS Pampanito (SS-383) San Francisco, Kalifornia
- USS Razorback (SS-394) North Little Rock, Arkansas
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X. (englanniksi)
- Friedman, Norman: U.S. Submarines through 1945 - An Illustrated Design History. Annapolis, Maryland: Naval Institute Press, 1995. ISBN 978-1-55750-263-6. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Chesneau, Roger s. 226
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Balao-luokka Wikimedia Commonsissa
