Sami Pennanen (kilpaveneilijä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee käsittelee kilpaveneilijää. Kuvataiteilijasta katso artikkeli Sami Pennanen.

Sami Pennanen (s. 4. syyskuuta 1969) on suomalainen kilpaveneilijä. Hän vei 10-vuotisen uransa aikana (1987-1996) viisi maailmanmestaruutta peräkkäisinä vuosina eli enemmän kuin kukaan toinen suomalainen kilpaveneilijä.

Pennanen kilpaili urallaan formula 5 –rataluokassa (virallisesti S550, alle 550-kuutioiset vakiomoottorit) ja formula 4 –rataluokassa (virallisesti S850, alle 850-kuutioiset vakiomoottorit). S550 ja S850 ovat Kansainvälisen Moottoriveneliiton UIM:n (Union Internationale motonautique) luokkia [1] UIM:n kansallinen lajiliitto on Suomen Purjehdus ja Veneily. Sami Pennanen kilpaili kaksirunkoisella katamaraaniveneellä. Formula 5-luokassa hänen moottorinaan oli 40 hevosvoiman Tohatsu ja formula 4-luokassa 70 hevosvoiman Yamaha.[2]

Pennanen aloitti kilpailemisen formula 5-luokassa Jussi Lampisen entisellä KesCat-veneellä ja Lampisen opastuksella vuonna 1987. Lajiin tutustumisen jälkeen alkoi tulla menestystä. Vuonna 1988 Sami Pennanen ajoi formula 5:n MM:n. Hän uusi mestaruuden vuosina 1989 ja 1990. Formula 5-vuosinaan Sami Pennanen saavutti kolme MM:n lisäksi kaksi Euroopan mestaruutta, kolme Suomen mestaruutta ja yhden nopeus-ME:n, 130,34 km/t. Hänet valittiin Pohjoismaiden parhaaksi kilpaveneilijäksi vuonna 1989.[2]

Kaudella 1990 Pennanen kilpaili formula 5:ssä ja suuremmassa, kansainvälisesti kovatasoisemmassa formula 4:ssä. Kaudella 1991 Pennanen keskittyi formula 4-luokkaan. Tähtäimessä olivat SM-kulta ja MM-mitali. Suomen mestaruusarjassa Neste Alfa Cupissa Pennasen voitto ratkesi vasta viimeisessä osakilpailussa. Espanjan MM-kilpailussa hän otti mestaruuden maksimipistein. Pennasen MM oli ensimmäinen suomalaisen ajama formula 4 -ratakilpaveneiden maailmanmestaruus kautta aikojen. Syksyllä Sipoossa ajetussa ME-kokeessa Pennanen ajoi formula 4-luokan ME-nopeuden 159,29 km/t. Hänet valittiin Vuoden 1991 veneurheilijaksi Suomessa.[2]

Kauden 1992 Suomen mestaruus formula 4-luokassa ratkaistiin viimeisessä osakilpailussa Espoon Dipoli Racessa. Pennanen vei SM:n ja Frank Johansson jäi hopealle. Formula 4:n MM-kisa Jyväskylässä oli suomalaisten juhlaa. Koko suomalaisten kuusihenkinen joukkue sijoittui MM:ssä yhdeksän parhaan joukkoon. Pennanen vei mestaruuden selvällä erolla Norjan Rolf Magne Sundeen. Pronssille nousi kotiyleisön edessä Pertti Leppälä.[3]

Kauden 1993 MM ratkaistiin Italian Borettossa. Pennanen oli joukon nopeimpia kilpailijoita, mutta kolari toisessa erässä pudotti hänet mitalikamppailuista. Pennanen oli siirtymässä kilpailun johtoon kääntöpoijulla, kun Massimo Roggieron vene ajoi hänen päälleen. Pennasen vene hajosi ja hän joutui keskeyttämään kilpailun. Suomen mestaruuden Pennanen vei voittamalla kaikki viisi osakilpailua.[4]

Vuonna 1994 Pennanen oli SM-sarjan kolmas. Mestaruuden vei porvoolainen Frank Johansson. Norjan Lillesandissa ajetussa MM-kisassa Frank Johansson otti hopeaa, ja Pennanen ajoi pronssille. Pennaselta leikkasi moottori ensimmäisessä erässä. Loppukisan hän joutui ajamaan varakoneellaan.[5]

Vuonna 1995 Sami Pennanen hallitsi formula 4:n SM-sarjaa. MM-kilpailussa hän ei pärjännyt kovassa kelissä ja tuli vasta kymmenenneksi.[6]

Pennasen 10-vuotinen kilpaveneura päättyi kauden 1996 viimeiseen SM-osakilpailuun Espoon Dipolin rannassa. Tuloksena oli SM-pronssi.[7]

Pennanen saavutti urallaan viisi maailmanmestaruutta eli enemmän kuin kukaan toinen suomalainen kilpaveneilijä kautta aikojen.

Pennasen taustajoukkoihin kuuluivat tiimipäällikkö Raimo Pennanen, mekaanikko Timo Suomi ja Aimo Kilpinen.

Kauden 1988 päätyttyä Sami Pennanen antoi palkintorahansa 9 000 markkaa lyhentämättömänä HYKS:n Lastenklinikan osasto seitsemälle ja haastoi samalla kaikki moottoriurheilun entiset ja senhetkiset mestarit sponsoreineen mukaan kampanjaan tukemaan lastensairaalaa.[8]. Rahalahjoituksen vastaanotti Lastenklinikan ylilääkäri Kari Raivio.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ http://www.uim.sport (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c Sami Pennasesta Vuoden veneurheilija, Vene-lehti 1-1992
  3. ↑ Ruutulippu: moottoriurheilun vuosi 1992. Helsinki: Crea Video, 1992. ISBN-952-9750-00-5
  4. ↑ Ruutulippu: moottoriurheilun vuosi 1993. Helsinki: Crea Video, 1993. ISBN-952-9750-03-X
  5. ↑ Ruutulippu: moottoriurheilun vuosi 1994. Helsinki: Crea Video, 1994. ISBN-952-9750-05-6
  6. ↑ Ruutulippu: moottoriurheilun vuosi 1995. Helsinki: Crea Video, 1995. ISBN-952-9750-09-9
  7. ↑ Ruutulippu: moottoriurheilun vuosi 1996. Helsinki: Crea Sport Production, 1996. ISBN-952-9750-12-9
  8. ↑ Erkki Vanhanen  Varikko: motorsportin taustatekijät. Helsinki: Alfamer/Tarusto, 2015.ISBN 978-952-472-223-0
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sami_Pennanen_(kilpaveneilijä)&oldid=21789491”