Salonkylä (Saloinen)
Salonkylä eli Saloisten kirkonkylä on vuonna 1973 Raaheen liitetyn Saloisten kunnan pääkylä. Saloinen sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Raahen kaupungin eteläpuolella.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset asukkaat Salon kylään ovat tulleet ilmeisesti varhaiskeskiajalla. Salo oli tuolloin nimensä mukaisesti suuri salo eli saari, joka oli yhteydessä mantereeseen kapean kannaksen kautta. Salonniemellä oli kaksi kylää, Salo etelärannalla ja Savolahti pohjoisrannalla. Merestä Salo oli kohonnut rautakauden lopulla, jolloin kannasta mantereeseen ei vielä ollut. Esihistoriallisia löytöjä kylältä ei kuitenkaan ole, joten voidaan olettaa asutuksen syntyneen esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteessa, kainulaisaikana. Kylän eteläpuolella sisämaahan työntyi suojainen Salonlahti, joka ulottui Honganmäen tienoille, melkein nykyiselle Saloinen–Vihanti tielle (Malmitielle) asti. Asutus syntyi tälle paikalle ilmeisesti, koska Salonlahti oli suojaisa ja hyvä satamapaikka, lahden suulla sijainneet saaret mm. Kirkkoluoto, Haaksiluoto ja Kuusiluoto suojasivat tuulelta ja merenkäynniltä. Kylän vanhimmat kantatilat Juusola, Hannuksela, Honka, Orava ja Kulju sijaitsivat kaikki alun perin lähellä Salonlahden pohjoisrantaa, Tokola oli hieman kauempana. Nykyisin on ranta siirtynyt jo hyvin kauas näiden talojen luota. Oma seurakunta Saloon perustettiin 1320-luvulla, se oli aluksi Pietarsaaren alainen kappeli. Kirkko oli Kirkkoluodolla, joka sijaitsi Salonlahden suulla. Koska virallinen seurakunta perustettiin 1320-luvulla, täytyy itse kylän asutuksen olla hieman vanhempaa, ilmeisesti kainulaisajalta, sillä kirkkoa tuskin olisi rakennettu vastaperustettuun pikkukylään. Varhaisin nimeltä tunnettu suku Salon kylältä on Torkkelinpoikien ja Fordellien mahtisuku keskiajan lopulta. Heidän tiedetään omistaneen mm. Juusolan ja Hannukselan talot. Varhaisin tieto Salonkylän taloluvusta on vuoden 1548 nokkaveroluettelosta, jonka mukaan taloja oli 13.[1][2][3]
Kylän mahtitila on aina ollut Juusola, jonka rakennukset edelleen seisovat jykevinä Juusolanmäellä keskellä kirkonkylää. Jo keskiajan lopulla siitä oli lohkottu Hannuksela. 1600-luvulta alkupuolelta lähtien Juusola toimi myös kestikievarina. 1600-luvulla maa oli kohonnut jo niin paljon, että Salonlahti ulottui enää Hannukselanmäen tienoille, nykyiselle Lahdennevalle, saakka. Kirkkoluoto ja Haaksiluoto olivat kasvaneet yhteen. Salon satama oli jo keskiajalla siirtynyt Satamakankaalle, niemen pohjoisrannalle. Maankohoamisen ja kirkkoveneonnettomuuden johdosta kirkko siirrettiin Kirkkoluodolta nykyiselle paikalle vuonna 1622. 1700-luvulla Salonlahti kuivui kokonaan. 1700-luvun alku oli ison vihan aikaa. Sitä seurasi Salossa 30 vuotta kestänyt suuri kirkkoriita, jonka aikana Salonkylältä yritettiin lakkauttaa kirkko. Vuonna 1783 rakennettiin kirkon viereen nykyinen kellotapuli. Myös pappilan vanhempi rakennus eli väentupa on 1700-luvulta. Pappilan uudempi rakennus tehtiin 1800-luvulla.[2][4][5]
1900-luvun alussa kirkonkylälle rakennettiin kansakoulu. Aiemmin kylältä oli käyty Savolahden kansakoulussa, joka oli yhteinen Pattijokisten kanssa. Loppiaisena vuonna 1930 kesken aamun jumalanpalveluksen tuli tuhosi Saloisten keskiaikaisen puukirkon. Uusi kirkko valmistui vuonna 1932. 1960-1970-luku oli Salonkylällä suurten muutosten aikaa. 1960-luvun alussa perustettiin Rautaruukki, jonka seurauksena aiemmin maatalousvaltainen kylä muuttui nopeasti. Nykyisin iso osa kyläläisistä saa toimeentulonsa joko suoraan tai välillisesti terästehtaalta. 1970-luvulla rakennettiin kirkonkylän viereen Tarpion ja Honganpalon omakotitaloalueet. Myös itse kirkonkylälle rakennettiin runsaasti uusia taloja. Vuonna 1964 perustettiin Saloisten yhteislyseo, joka tunnettiin myöhemmin Oravan yläasteena ja lukiona, koska se oli rakennettu Oravan tilan maille. Nykyisin sen nimenä on Saloisten koulu. Vanhan kansakoulun viereen rakennettiin samoihin aikoihin Myllymäen ala-aste. Vuonna 1973 Saloinen liitettiin Raaheen, minkä seurauksena kaupunki on karsinut kirkonkylän palveluita. 1990-luvulla sekä ala-aste että lukio lakkautettiin. Myös kirjasto koki saman kohtalon, mutta yläaste jatkaa edelleen toimintaansa. 2000-luvun alussa kylältä hävisi myös terveysasema.[6]
Kantatilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juusola
- Hannuksela
- Honka
- Orava
- Vähä-Orava, yhdistetty myöhemmin Oravaan, nykyinen rno:(4,5)
- Siniluoto
- Kulju
- Lukkarila
- Pekuri
- Mattilanperä
- Jaakolanperä
- Tokola
- Järvelä (puustelli)
- Järvelä
- Haaksiluoto
- Mikkelä eli Saloisten pappila
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II, Armas Luukko 1954
- ↑ a b Raahen tienoon historia I, Aulis Forss, Pekka Toivanen 1990
- ↑ Raahen peruskartta, Maanmittauslaitos
- ↑ Pappeja, talonpoikia, Martti Levón.
- ↑ Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002, Botnia-foto.
- ↑ Raahen tienoon historia, Matti Lackman 1991.
- ↑ Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka Toivanen, Ossi Viita 1995