Salmenkylän työväentalo
| Salmenkylän työväentalo | |
|---|---|
| Salmenkylän työväentalo | |
| Osoite | 42910 Pihlajavesi |
| Sijainti | Keuruu |
| Valmistumisvuosi | 1917 |
| Rakennuttaja | Salmenkylän Työväenyhdistys |
| Omistaja | Sällinkylän pienviljelijäyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Salmenkylän työväentalo on Pihlajavedellä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas. Se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmenkylän työväenyhdistys on perustettu vuonna 1914. Tontti talon rakentamista varten ostettiin Leander Karalta. Jussi Lapilta ostettiin riihi rakentamista varten. Talo on osittain urakoitu ja osittain tehty talkoilla.[1] Yhdistys oli alun perin sosialidemokraattinen, mutta se siirtyi myöhemmin kommunistien hallintaan. Työväentalo myytiin vuonna 1930 Benhard Peltokankaalle, joka vuokrasi sitä paikallisille yhdistyksille muun muassa huvitilaisuuksiin. Samoihin aikoihin Salmenkylän työväenyhdistys lopetti toimintansa. Peltokangas myi talon 16.3.1941 Sällinkulman Pienviljelijäyhdistykselle 15 600 markan hintaan.[1]
Sällinkylän pienviljelijäyhdistys on toiminut kesäisin työväentalolla ja on peruskorjannut taloa 1970-luvulla. Työväentalo on säilynyt suhteellisen alkuperäisessä asussaan.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalo on yksikerroksinen, satulakattoinen, hirsirunkoinen rakennus, jossa on harmaakiviperusta. Katteena on huopa.[1] Rakennustarpeiksi ostetusta vanhasta riihestä muokattiin työväentalon juhlasali. Lahjoittajilta saaduista puista rakennettiin salin toiseen päähän näyttämö ja toiseen päähän ravintola-keittiö.[2]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvulle asti työväentalolla toimi työväenyhdistys, joka järjesti siellä kokouksia, iltamia ja juhlia. Alaosastona toimi urheiluseura Myrä vuonna 1918.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Andersson, Päivi: Pihlajaveden työväentalojen merkitys maaseutuväestön kontakti- ja vuorovaikutustilanteissa vuoteen 1969 asti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, 1983. ISBN 951-678-998-6.