Salamanpaikannin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huairoun sääaseman salamanpaikantimen antennit. Harrastajat käyttävät yksinkertaisempia laitteita.

Salamanpaikannin on laite, joka näyttää yksittäiset salamaniskut. Sitä käytetään rajuilmojen paikallistamiseen. Sadekuuroja voi paikallistaa myös sadetutkalla, mutta salamanpaikannin on yksinkertaisempi ja halvempi laite. Harrastajat kutsuvat salamanpaikantimia joskus myös nimillä "salamatutka" tai ukkostutka, koska näyttö muistuttaa säätutkaa. Teknisesti paikannin ei kuitenkaan ole tutka, koska oikea tutka lähettää aktiivisesti säteilyä ja seuraa sen heijastumista, kun taas salamanpaikannin vastaanottaa passiivisena salamoiden lähettämää säteilyä. Yleensä salamanpaikantimet toimivat pitkillä aalloilla, mutta Suomessakin on muutama VHF-alueella toimiva laite.[1].

Yksittäinen laite tarkkailee salaman lähettämää sähkömagneettista säteilyä ja rekisteröi sen tulosuunnan. Yhtä anturia käytettäessä etäisyys joudutaan arvioimaan saapuvan säteilyn voimakkuudesta, ja se voi mennä varsinkin suurilla etäisyyksillä väärin. Tarkempaan paikantamiseen käytetään useiden salama-anturien verkkoa ja niiden välillä kolmiomittausta.[2] Ammattilaiset, kuten Ilmatieteen laitos, mittaavat salamasignaalin saapumisajan eri antureille ja käyttävät paikannuksessa aikaeromenetelmän ja suuntimisen yhdistelmää.[3] Sen avulla voidaan laskea salaman iskun paikka tyypillisesti noin 500 m tarkkuudella. Maahan iskevät ja pilvestä toiseen iskevät pilvisalamat voidaan myös erottaa toisistaan.[4]

Monia eri paikkakuntien salamanpaikantimien näyttöjä on internetissä. Niissä näkyy monesti tuoreet ja vanhemmatkin salamat. Salamat on monesti lajiteltu tyypin mukaan, muun muassa pilven sisäinen, positiivinen ja negatiivinen pintasalama ja niin edelleen. Joihinkin salamanpaikantimiin liitetty ohjelmisto koettaa analysoida salamatiedoista erilliset ukkospilvet. Joissain on salamantiheyslaskuri.

Salamakarttojen tulkitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ukkosen ennustaminen

Salamanpaikannuskuvien tulkitseminen vaatii kokemusta ja harjoittelua. Niidenkään avulla ei pysty täsmällisesti sanomaan, tuleeko ukkonen vaikka 100 km:n päästä päälle vai ei, mutta laite näyttää ainakin, onko voimakasta ukkosta ilmassa.

Vaikka ukkonen liikkuukin vain vauhdilla 10-75 kilometriä tunnissa, niin ukkospilviä voi syntyä lähestyvien ukkospilvien eteen ja ukkonen saapua päälle hyvinkin nopeasti. Ja vaikka yhtään salamaa ei olisi vielä havaittu, jossain aina iskee päivän ensimmäinen salama.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tekniikan maailma, 11.9. 27.5.2009, sivu 77
  2. Salamapaikannin haistaa salamat[vanhentunut linkki] YLE Lahti
  3. Suomen ukkosilmasto Ilmatieteen laitos
  4. Lightning Location Information (Arkistoitu – Internet Archive) Hong Kong observatory

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetin salamapalveluja