Salamandastronin aarre

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Salamandastron)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Salamandastronin aarre
Salamandastron
Alkuperäisteos
Kirjailija Brian Jacques
Kuvittaja Gary Chalk
Kansitaiteilija Fangorn (Chris Baker) (Iso-Britannia), Troy Howell (Yhdysvallat)
Kieli englanti
Genre fantasia, lasten- ja nuortenkirjallisuus
Kustantaja Hutchinson (Iso-Britannia), Philomel (Yhdysvallat)
Julkaistu 1992
Sivumäärä 336 (Iso-Britannia), 391 (Yhdysvallat)
ISBN 0-09-176433-5 0-399-21992-7
Suomennos
Suomentaja Mika Kivimäki
Kansitaiteilija Fangorn (Chris Baker)
Kustantaja Otava
Julkaistu 2000
Sivumäärä 399
ISBN 951-1-16621-2
Sarja: Redwallin taru
Edeltävä Mariel, taistelija
Seuraava Urhea Martin
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Redwallin taru -sarja
Soturi Matiaksen miekka
Sammalkukkametsän sota
Mattimeo
Mariel, taistelija
Salamandastronin aarre
Urhea Martin
Kellonvalaja
Pahan jälkeläinen
Jalokivien jäljillä
Jänisten kaukopartio

Salamandastronin aarre on englantilaisen fantasiakirjailija Brian Jacquesin Redwallin taru -kirjasarjan viides osa. Se julkaistiin suomeksi vuonna 2000.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Nuorena ollessaan lumikko Ferago Salamurhaaja surmasi tuholaisjoukkionsa kanssa mäyrä Urthoundin ja tämän vaimon Urthrunin ja jätti näiden kaksi poikasta, joista toinen oli albiino, talven armoille. Myöhemmin poikasten isoäiti Lehtikorva saapui hävityksen keskelle. Silloin pesässä oli vain valkoinen poikanen Valkoturkki ja raidallinen Urhojuova oli kadonnut.

Kauan tämän jälkeen Salamandastronia hallitsi mäyrä nimeltään Urhojuova Väkevä. Valtias oli ottanut itselleen kasvattityttäreksi mäyräneito Marian. Kasvaessaan Maria oli kuitenkin alkanut inhota vuorella vallitsevaa tiukkaa kuria. Hän karkasi vuorelta nuoren jänisystävänsä Pilkku Vesiheinän kanssa. Karkumatkallaan he tapasivat nuoren ja komean lumikko Klitchin ja tämän ystävän hilleri Kehvelin. Klitch oli Ferago Salamurhaajan poika. Ferago taas piileskeli joukkoineen lähellä Salamandastronia. Klitch ja Kehveli houkuttelivat Marian ja Pilkun ansaan, mutta he pääsivät pakenemaan kaukopartiojänisten toiminnan ansiosta.

Samaan aikaan kaksi Feragonin armeijasta karannutta kärppää, Vinosilmä ja Turilas, saapuivat Redwallin luostariin. Perusteellisen puhdistuksen jälkeen pääsivät kärppätulokkaatkin valmistelemaan juhlia. Juhlien huipennukseksi syntyi ukonilma kirkkaalta taivaalta ja salama iski luostarin katolla olevaan tuuliviiriin pudottaen sinne kiinnitetyn luostarin suojelijan, legendaarisen soturi Martinin miekan. Yöllä kärpät löysivät orava Samkiminin jousen ja ampuivat vahingossa Martinin miekkaa tutkineen luostarin kronikoitsija veli Halin. Kärpät pakenivat luostarista soturi Martinin miekka mukanaan. Samkimia syytettiin veli Halin murhasta, sillä hänet löydettiin jousi kädessä kuolleen veljen vierestä. Myöhemmin huomattiin kärppien kadonneen ja sitten Samkim lähti myyräystävänsä Arulan kanssa jäljittämään heitä.

Samaan aikaan Salamandastronin vuorella valmistauduttiin sotaan. Maria ja Pilkku kohtaavat petollisen liskon, joka johdattaa heidät rupikonnien ansaan. Ansassa on heidän lisäkseen päästäispäällikkö Log-a-Login poika Nordo ja 35 muuta päästäistä. Kärpät Vinosilmä ja Turilas pakenivat läpi Sammalkukkametsän perässään Samkim sekä Arula. Jäljittäjät kohtasivat erakoituneen metsämyyrä Vilmerin, joka johdatti heidät kuumeeseen kuolleen kärppä Turilaksen luo.

Vilmeri lähti varoittamaan luostarin asukkaita, koska hän tunnisti taudin olevan rämekuumetta. Kärpät olivat tuoneet taudin mukanaan Redwalliin ja pian sairastupa täyttyi kuumeilevista potilaista. Taudin ainoa lääke oli lähdevedessä keitetyt jääsarven kukat, joita kasvoi vain pohjoisen vuorilla. Saukko Vedenkare lähti pohjoiseen niitä etsimään. Hän sai pian matkaseurakseen luostarista karanneen pähkinähiirenpoikasen Tumpulan.

Maria, Pilkku, Nordo ja muut vankina olleet pääsivät karkaamaan muiden Possun päästäisten hyökätessä rupikonnien kimppuun. Myöhemmin Maria kumppaneineen tapaa Samkimin ja Arulan, joiden mukana oli myös päästäisiä. He kohtaavat mäyrät Lehtikorvan ja Valkoturkin, ja lähtevät Salamandastroniin Urhojuovan avuksi. Taistelussa Urhojuova tappaa Feragon ja Klitchin, mutta kuolee itse saamiinsa vammoihin. Valkoturkista tulee vuoren valtias, ja Samkim ja Arula lähtevät Pilkku, Maria sekä soturi Martinin miekka mukanaan takaisin luostariin. Vedenkare sekä Tumpula löytävät jääsarven kukkia sekä tapaavat hirmuiset muuttohaukka- ja maakotkaheimot. Saukko ja pähkinähiiri saapuvat luostariin parantavat kukat mukanaan. Myöhemmin luostariin palaavat myös Samkim, Arula, Maria sekä Pilkku. Maria jää luostarin mäyräsuojelijaksi.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen kirja: Etsijöitä ja karkulaisia
  • Toinen kirja: Sotureita ja hirviöitä
  • Kolmas kirja: Kohtaloita ja kotiinpalaajia