Saksan puolalaiset
| Saksan puolalaiset | |
|---|---|
 Rodło, Saksan puolalaisten käyttämä symboli. |
|
 Puolalaisten osuus Saksan väestöstä piirikunnittain vuonna 2021. |
|
| Väkiluku | noin 2 000 000 |
| Kielet | puola, saksa |
| Uskonnot | katolilaisuus |
Saksan puolalaiset ovat Saksassa asuvia puolalaisia. Saksan ja Puolan rajalla historiallisesti asuneiden puolalaisten lisäksi heitä on tullut suuressa mittakaavassa töihin Saksaan 1800-luvulta lähtien. Puolalaisia on Saksassa arviolta 2 000 000[1], ja heillä on virallinen vähemmistön asema[2].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolalaisia muutti Saksaan suuressa määrin 1800-luvun keskivaiheilta 1900-luvun alkuun. Puolalaisia muutti Saksaan maatalouden työvoimapulan tähden. Leutenot-nimellä tunnettu pula työntekijöistä johtui saksalaisten suuresta muuttoaallosta Yhdysvaltoihin.[3] Puolalaiset vaikuttivat maatalouden lisäksi myös Ruhrin hiilikaivoksilla, joita oli alettu laajentaa 1800-luvun alulla. Puolalaiset perustivat Ruhrille monia puolalaisia seuroja. Ensimmäinen niistä oli katolilainen työseura Jednosch. Tärkeimpiä puolalaisten yhteyssiteitä oli puolankielinen lehti Wiarus Polski.[4] Kun Preussissa alettiin pelätä slaavilaistumista, puolalaisia alettiin sulauttaa saksalaiseen yhteiskuntaan. 1890-luvulla lakkautettiin esimerkiksi puolalaiset koulut. Lisäksi vuodesta 1899 työpaikan säilyttämisen edellytykseksi asetettiin saksan kielen taito. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Ruhrin alueella oli arviolta 500 000 puolalaista, joista suuri osa muutti takaisin Puolaan sodan jälkeen. Alueelle jäi noin 150 000 puolalaista, jotka sulautuivat maailmansotien välillä nopeasti saksalaisiin.[5] Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa otti noin 300 000 puolalaista sotavankia ja 1 000 000 siviiliä pakkotöihin[3]. Sodan jälkeen suurin osa puolalaista palasi Puolaan. Puolalaisia on alkanut uudestaan tulla etenkin maatalouden palvelukseen 1990-luvulta lähtien. Suurin osa heistä työskentelee maassa väliaikaisesti.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti Räsänen ja Outi Tuomi-Nikula: Saksanmaalla - Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-142-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Piotr Małoszewski: Sytuacja Polaków w Niemczech w zakresie dostępu do nauki języka ojczystego Czy nauczanie języka polskiego skazane jest na wymarcie? wspolnota-polska.org.pl. Viitattu 19.1.2011. (puolaksi)
- ↑ Nazistowskie prawo wciąż dyskryminuje Polaków polonia.wp.pl. Viitattu 19.1.2011. (puolaksi)
- ↑ a b Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 400.
- ↑ Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 402.
- ↑ Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 403.
- ↑ Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 401.