Saksan 5. panssaridivisioona

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
5. panssaridivisioona
5th Panzer Division logo 2.svg
divisioonan tunnus
Toiminnassa 24. marraskuuta 1938 – 16. huhtikuuta 1945
Valtio Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Puolustushaarat Balkenkreuz.svg Maavoimat
Aselajit Panssari
Sodat ja taistelut Toinen maailmansota

5. panssaridivisioona (saks. 5. Panzer-Division) oli Saksan maavoimienn panssariyhtymä toisessa maailmansodassa. Se osallistui vuonna 1939 hyökkäykseen Puolaan, keväällä 1940 Ranskan valtaukseen, ja huhtikuusta toukokuuhun 1941 Balkanin sotaretkeen ja heinäkuusta alkaen operaatio Barbarossaan. Divisioona taisteli itärintamalla pääosin liitettynä Keskustan armeijaryhmään, kunnes jäi saarroksiin Kuurinmaalle kesällä 1944. Divisioona evakuoitiin meritse, mutta sitä ei keretty saattamaan päätökseen ennen sodan päättymistä. Pääosa yhtymän joukoista antautui länsiliittoutuneille ja evakuoimatta jääneet puna-armeijalle.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wehrkreis VIII perusti divisioonan 24. marraskuuta 1938 Opolessa. Sen henkilöstö oli pääosin Sleesiasta ja sudeettisaksalaisia. Siihen kuului perustettaessa jalkaväkirykmentit 13 ja 14 sekä panssarirykmenttien 15 ja 31 muodostama 8. panssariprikaati. Lisäksi siihen kuului kaksipatteristoinen panssaritykistörykmentti 116, 8. motorisoitu tiedustelupataljoona, 53. panssarintorjuntapataljoona, 77. panssariviestipataljoona, 89. panssaripioneeripataljoona sekä divisioonajoukkoja.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Divisioonan joukkoja Ateenan kaduilla

Divisioona asetettiin liikekannelle 18. elokuuta 1939, jolloin 13. ja 14. kiväärirykmentin muodostama 5. kivääriprikaati aktivoitiin. Se osallistui Puolan valtaukseen osana 14. armeijan VIII armeijakuntaa. Operaation päätyttyä divisioona siirrettiin joulukuussa armeijaryhmä B:n reserviksi. 15. panssarirykmentti luovutettiin 4. syyskuuta 1940 perustettavalle 11. panssaridivisioonalle.

Divisioona siirrettiin alkuvuodesta 1940 Eifelin alueelle ja kesäkuussa se liitettiin Kleistin ryhmän XV armeijakuntaan. Ranskan valtauksessa divisioona osallistui Belgian valtaukseen ja Lillen ympäristön puhdistukseen ranskalaisista joukoista. Divisioona valtasi Rouenin, jonka jälkeen se eteni lähes Espanjan rajalle ennen aselevon solmimista. Divisioona pysyi Ranskassa tammikuuhun 1941, jolloin se lähetettiin Romaniaan, jossa se liitettiin 12. armeijan XIV armeijakuntaan. Se osallistui huhtikuusta toukokuuhun Balkanin sotaretkeen taistellen Jugoslaviassa ja Kreikassa. Divisioona voitti Uuden-Seelannin 2. jalkaväkidivisioonan Molosissa.[2]

Divisioona luovutti panssarirykmentti 31:n 5. komppanian tukemaan Kreetan maihinnousua. Komppania siirrettiin Kreetalle, jossa se nimettiin panssaripataljoona Kreetan 1. komppaniaksi.[3]

Keskustan armeijaryhmässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balkanilta divisioona siirrettiin heinäkuussa itärintamalle, jossa se kuului aluksi Keskustan armeijaryhmään ollen ylijohdon reservinä. Armeijaryhmän mukana se hyökkäsi aina Moskovan porteille. Tuona aikana divisioona osallistui Vjazman ja Istrian taisteluihin ollen liitettynä 4. panssariryhmän XXXXVI armeijakuntaan. Neuvostoliiton aloitettua talvihyökkäyksensä talvella 1941-1942 divisioona osallistui puolustustaisteluihin aina kevääseen 1943, jona aikana se osallistui Rzevin taisteluun ja vetäytymiseen sieltä, Vjazman, Spas-Demjanskin ja Gshatskin taisteluihin. Divisioona kärsi suuria tappioita lähellä Orelia osallistuessaan Kurskin panssaritaisteluun.[4]

Loppuvuodesta 1943 divisioona osallistui taisteluihin Dneprin keskijuoksulla ja kesällä 1944 se osallistui neuvostojoukkojen hyökkäyksen torjuntaan vastahyökkäyksissä lähellä Bobruiskia, Kovelia ja Minskia, joissa aiheutettiin hyökkääjälle suurehkoja tappioita. Ne eivät kuitenkaan pysäyttäneet hyökkäystä eivätkä kyenneet pelastamaan saarroksiin joutuneita 4. ja 9. armeijan joukkoja. Divisioona osallistui armeijaryhmän jäänteiden mukana vetäytymiseen läpi Valko-Venäjän ja Puolan taistellen jonkin aikaa Kuurinmaalla ennen vetäytymistään Itä-Preussiin, jossa se osallistui Königsbergin ja Pillaun taisteluihin.[4]

Divisioona jatkoi taisteluaan huhtikuun puolivälissä eristettynä Sambian niemimaalla, kun Saksan laivasto sai määräyksen evakuoida divisioonan jäänteet meritse. Evakuointia ei kuitenkaan keretty saamaan päätökseen ennen sotatoimien päättymistä. Divisioonan joukkoja oli Pommerissa, Bornholmilla, Schleswig-Holsteinissa Saksan antautuessa. Pääosa joukoista antautui länsiliittoutuneille, vaikka Helin niemimaalla ollut osa joutuikin antautumaan neuvostojoukoille.[4]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Divisioonan komentajina olivat[5]:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan 5. panssaridivisioona.
  • Mitcham, Samuel W. Jr: The Panzer Legions: A Guide to the German Army Tank Divisions of World War II and Their Commanders. Stackpole Books, 2007. ISBN 978-0-8117-3353-3. (englanniksi)
  • Jentz, Thomas L.: Panzer Truppen 1 - The Complete Guide to the Creation & Combat Employment of Germany's Tank Force 1933-1942 Formations-Organizations-Tactics-Combat Reports-Unit Strengths-Statistics. Schiffer Military History, 1996. ISBN 0-88740-915-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitcham, Samuel W. Jr., s. 65
  2. Mitcham, Samuel W. Jr, s. 65-66
  3. Jentz, Thomas L. s. 157
  4. a b c Mitcham, Samuel W. Jr, s. 66
  5. lexikon-der-wehrmacht