Sais

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sais (kreikaksi: Σάϊς, koptiksi: Ⲥⲁⲓ) tai Sa El Hagar (arabiksi: صا الحجر‎) oli muinainen kaupunki ja uskonnollinen keskus Niilin suiston länsireunassa Egyptissä.[1] Saiksessa, kuten muissakin Egyptin temppeleissä harjoitettiin lääketiedettä.[2] Platonin Kritias-dialogin mukaan Solon, yksi antiikin seitsemästä viisaasta, kuuli Saiksen papeilta muinaisen tarun Atlantiksen kohdanneesta tuhosta ja helleenien varhaisista vaiheista "ennen suurta tulvaa". Sais oli Egyptin pääkaupunkina 26. dynastian aikaan 672 eaa. - 525 eaa. ja he itse käyttivät kaupungista nimeä Zau.[3]

Kukoistuskaudellaan Sais oli Neith-jumalattaren merkittävä palvontakeskus. Neith oli kaupungin suojelija ja sitä palvottiin Egyptissä ensimmäisen dynastian ajoista lähtien.[4] Neithiä pidettiin sodan jumalattarena, minkä vuoksi kreikkalaiset kuten Herodotus, Platon ja Diodoros Sisilialainen samaistivat tämän Atheneen. Saikseen oli rakennettu Neithille omistettu suuri temppeli jonka seinät ja pilarit olivat Platonin Kritiaassa ja Timaioksessa antamien kuvausten mukaan Solonin päivinä täynnä kuvakirjoitusta eli hieroglyfejä. Nykyään temppelistä on jäljellä enää vain sen kivijalka.[5] Plutarkhos mainitsee temppelin seinissä kuitenkin lukenee "Minä olen kaikki, joka on ollut ja on, ja tulee olemaan, ja minun verhoani ei kuolema ole tähän mennessä raottanut."[6] Neith on samaistettu joskus myös Isikseen ja Nunetiin.

Herodotuksen mukaan Saiksessa sijaitsi Osiriksen hauta ja että jumalan salaperäinen kärsimysnäytelmä toistui öisin sen läheisellä järvellä jota mahdollisesti pidettiin porttina tuonpuoleiseen.[7] Diodoros kertoo kaupungista, että ateenilaiset olisivat luultavasti rakentaneet Saiksen ennen suurta tulvaa. Vaikka useimmat kreikkalaiset kaupungit tuhoutuivat tämän katastrofin seurauksena, kuten esimerkiksi Ateena, niin Sais ja monet muut Egyptin kaupungeista olisivat selviytyneet siitä. Timaioksessa ja Kritiaassa Platon kuitenkin torppaa tulvan. Dialogissa hän kertoo Solonin vierailusta Egyptissä 590 eaa.[8] ja kirjoittaa tulvan johtuneen paikallisesti suurista rankkasateista ja antaa sille näin luonollisen selityksen. Hän myös mainitsee kaupungin olleen Egyptiä 570-526 eaa. hallinneen farao Amasis II:n syntymäpaikka.[9]

Nykyään ei ole enää jäljellä merkittäviä jälkiä tästä kyseisestä kaupungista ennen Uuden valtakunnan (1100 eaa.) myöhäistä vaihetta, sillä kaupungin rakennukset purettiin lähes täysin jotta niiden tiiliä pystyttiin käyttämään lannoitteena (Arabiksi: سباخ‎, Sebakh).[10] Vaikka ehdotetulla Sa El Hagarin arkeologisella alueella on jäljellä enää vain vähän todisteita, on kuitenkin esitetty, että Minervan ja Urbinon obeliskit olisivat olleet peräisin Saiksen kaupungista.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mish, Frederick C., Editor in Chief. "Saïs." Webster's Ninth New Collegiate Dictionary. 9th ed. Springfield, MA: Merriam-Webster Inc., 1985. ISBN 0-87779-508-8, ISBN 0-87779-509-6 (indexed), and ISBN 0-87779-510-X (deluxe)
  2. Silverthorne, Elizabeth and Geneva Fulgham (1997). Women Pioneers in Texas Medicine. Texas A&M University Press. pp. xvii. ISBN 978-0-89096-789-8.
  3. Ian Shaw & Paul Nicholson, The Dictionary of Ancient Egypt, British Museum Press, 1995. p.250
  4. Ian Shaw & Paul Nicholson, The Dictionary of Ancient Egypt, British Museum Press, 1995. p.250
  5. Archeological description of Sais https://web.archive.org/web/20060526095427/http://www.egyptsites.co.uk/lower/delta/central/saelhagar.html
  6. Plutarch, Isis and Osiris", ch. 9.
  7. Herodotus, II, 171.
  8. Plato, Timaeus.
  9. Plato, Timaeus.
  10. Ian Shaw & Paul Nicholson, The Dictionary of Ancient Egypt, British Museum Press, 1995. p.250