Sais

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sais
Σάϊς
𓊃𓅭𓊖
Maalaus Saiksen paikasta noin vuodelta 1842–1845.
Maalaus Saiksen paikasta noin vuodelta 1842–1845.
Sijainti

Sais
Koordinaatit 30°57′53″N, 30°46′06″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Sa el-Hagar (San al-Hajar), Al-Gharbiyya
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi saisilainen kausi 672–525 eaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Saites, Delta, Egypti
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Sais Commonsissa

Sais (m.kreik. Σάϊς, kopt. Ⲥⲁⲓ) eli Zau (egypt. 𓊃𓅭𓊖, Zꜣw)[1] oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Saiteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli. Nykyisin kaupungin paikka tunnetaan nimellä Sa el-Hagar (arab. صا الحجر‎‎).[2][3][4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sais sijaitsi Niilin suiston länsiosassa Niilin läntisimmän eli Kanobikos-suuhaaran (Kanopoksen suuhaaran) varrella sen itäpuolella.[2][3][7] Nykyisin sen paikka on Rosettan haaran itäpuolella.[8] Kaupunki oli nostettu ylemmäksi keinotekoisilla pengerryksillä, jotka suojelivat sitä tulvilta. Tämän seurauksena se muodosti huomattavan kukkulan muutoin tasaisemmalla alueella.[2] Kaupungin lähellä sijaitsi järvi, josta on edelleen jäljellä vähäinen osa nykyisen kylän pohjoislaidalla.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sais oli osan ajasta paikallinen keskus ja osan ajasta koko Ala-Egyptin keskus, riippuen Ala-Egyptin poliittisesta tilanteesta. Manethon mukaan kaupunki sai nimensä faaraosta nimeltä ”Saites” (sama kuin Salitis?).[2] Kaupungin asukkaista käytettiin etnonyymejä Saitēs (Σαΐτης) ja Saitis (Σα̈ῖτις).[2]

24. dynastiaan kuului saislainen faarao Bakenrenef (kreikkalaisittain Bokkhoris).[2] Sais oli Egyptin pääkaupunkina 26. dynastian aikaan eli kaupungista nimensä saaneella saisilaisella kaudella 672/664–525 eaa.[9][10] Tuohon aikaan kaupunkia rakennettiin ja laajennettiin huomattavasti.[4] Dynastian merkittävämmät faaraot olivat Psametik I (Psammetikhos) ja Ahmose II (Amasis). 28. dynastian ainoa faarao Amenirdisu (Amyrtaios) oli saislainen, ja saislainen hallinto päättyi hänen mukanaan vuonna 399 eaa.[2]

Neith-jumalattaren patsas. Louvre.

Sais oli Egyptin merkittäviä uskonnollisia keskuksia.[2] Se oli Egyptissä ensimmäisen dynastian ajoista lähtien palvotun Neith-jumalattaren kulttipaikka. Neith oli kaupungin suojelija, jota pidettiin sodan jumalattarena, minkä vuoksi kreikkalaiset kuten Herodotos, Platon ja Diodoros Sisilialainen samastivat tämän Atheneen.[10][3] Kaupungissa palvottiin myös Isistä, johon Neithkin on joskus on samastettu; lisäksi tämä on samastettu myös Nunetiin. Kaupungissa toimi oraakkeli.[2]

Herodoros mainitsee Saiksen vuotuiset juhlat egyptiläisen kalenterin kolmantena suurena juhlana. Sitä vietettiin yöaikaan, ja siihen kuului lamppujen sytyttäminen osallistujien talojen ympärille palamaan koko yön. Juhlaa vietettiin todennäköisesti joko kevät- tai syyspäiväntasauksen aikaan.[2][11] Samana yönä suoritettiin ilmeisesti Isiksen mysteerit.[2] Herodotos kertoo, että Saiksen temppelissä sijaitsi Osiriksen hauta, vaikka ei mainitsekaan jumalaa nimeltä, ja että jumalan salaperäinen kärsimysnäytelmä toistui yöllisissä mysteereissä temppelin läheisellä järvellä, jota mahdollisesti pidettiin porttina tuonpuoleiseen.[12]

Saiksessa, kuten muissakin Egyptin uskonnollisissa keskuksissa, harjoitettiin lääketiedettä.[13] Se oli myös muilla aloilla egyptiläisen oppineisuuden keskuksia. Pythagoras vieraili kaupungissa Amasiksen aikana.[2][14] Ateenalainen Solon keskusteli saislaisen papin Sonkhiin kanssa suunnilleen samoihin aikoihin.[2][15] Platonin Timaioksen ja Kritiaan mukaan Solon kuuli kaupungin papeilta legendan Atlantiksesta sekä ateenalaisten varhaisista vaiheista ennen Deukalionin tulvaa.[2][16]

Pappi Udjahorresnen patsas Saiksesta, n. 525–404 eaa.

Saislaisen dynastian faaraoilla oli muutoinkin läheiset suhteet kreikkalaisiin. Psametik käytti kreikkalaisia palkkasotilaita ja kasvatti omat poikansa kreikkalaiseen sivistykseen. Kaupungissa oli paljon kreikkalaisia, jotka asuivat omassa kaupunginosassaan. Manethon mukaan Saiksen kreikkalaisilla oli omat virkamiehensä ja lakinsa. Kaupungilla oli läheiset suhteet erityisesti Ateenaan, ja kaupunkeja yhdisti yhteinen Neith-Athenen kultti. Saiksen papit vaikuttavat olleen halukkaita yhdistämään itsensä ateenalaisiin löytämällä erilaisia yhtäläisyyksiä ateenalaisten ja egyptiläisten käytänteiden välillä.[2]

Myöhempinä aikoina tunnettiin jopa tarina, että Kekrops olisi ollut saislainen ja perustanut Ateenan Saiksen siirtokuntana. Toisen version mukaan Sais olisikin ollut Ateenan siirtokunta.[2] Diodoros kertoo epäjohdonmukaisesti kummatkin versiot.[2][17] Toisen hän kertoo niin, että ateenalaiset olisivat rakentaneet Saiksen ennen Deukalionin tulvaa. Vaikka useimmat kreikkalaiset kaupungit tuhoutuivat tämän katastrofin seurauksena, kuten esimerkiksi Ateena, niin Sais ja monet muut Egyptin kaupungeista olisivat selviytyneet siitä. Timaioksessa ja Kritiaassa Platon kuitenkin torjuu ajatuksen suuresta tuhotulvasta, ja sanoo sen johtuneen suurista mutta paikallisista rankkasateista, antaen sille näin luonnollisen selityksen. Hän myös mainitsee kaupungin olleen Egyptiä 570–526 eaa. hallinneen Amasiksen syntymäpaikka.[18]

Amasis rakennutti Saikseen monia julkisia rakennuksia ja laajensi Neithin temppeliä muun muassa rakennuttamalla siihen suuren porttirakennuksen. Hän myös siirrätti sinne Elefantinesta suuren pyhäkön, mihin meni kolme vuotta. Sitä ei kuitenkaan koskaan pystytetty Saikseen, ja kun Herodotos kävi Egyptissä, sen osat lojuivat edelleen maassa temppelin edustalla.[2][19] Amasiksen jälkeen kaupungin merkitys väheni, eikä se ollut erityisen merkittävä sen enempää persialaisvallan aikana kuin hellenistisellä tai roomalaisellakaan kaudella.[2]

Kaupungin arkeologisia kaivauksia ovat suorittaneet Egypt Exploration Society vuodesta 1997 ja Durhamin yliopisto vuodesta 1999.[4][9]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean-François Champollionin piirros Saiksen raunioista vuodelta 1828.

Saista ympäröi yli 20 metriä paksu tiilimuuri, joka sulki sisäänsä noin 710 × 600 metrin kokoisen alueen.[2] Kaupungissa oli suuri Neithille omistettu temppeli,[4] jonka seinät ja pilarit olivat Platonin Kritiaassa ja Timaioksessa antamien kuvausten mukaan Solonin päivinä täynnä kuvakirjoitusta eli hieroglyfejä. Plutarkhos mainitsee temppelin seinissä lukeneen muun muassa ”Minä olen kaikki, joka on ollut ja on, ja tulee olemaan, ja minun verhoani ei kuolema ole tähän mennessä raottanut”. Piirtokirjoitus julisti myös Neithin olevan auringon äiti.[2][20] Nykyään temppelistä on jäljellä enää vain sen kivijalka.[8]

Kaupungista on muutenkin jäljellä suhteellisen vähän, sillä sen rakennukset purettiin myöhempinä aikoina lähes täysin, jotta niiden tiilejä voitiin käyttää lannoitteena (sebakh).[10] Kaivauksissa on kuitenkin löydetty rakennusten jäänteitä faaraodynastioiden ajalta sekä hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta, mukaan lukien hellenistis-roomalainen kylpylä.[9] Saiksen löytöihin lukeutuu myös sen kuningashautoja, jotka sijaitsivat poikkeuksellisesti temppelin yhteydessä, sekä kaupunkilaisten nekropolis, joka sijaitsi muurin ulkopuolella.[2]

Joitakin kaupungista löytyneitä veistoksia on museoissa.[4] Lisäksi on esitetty, että nykyisin Roomassa oleva Minervan obeliski sekä Urbinon obeliski olisivat peräisin Saiksesta.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Schweitzer, Simon D.: Zꜣw Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Smith, William: ”Sais”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Sais Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
  4. a b c d e Sais (Egypt) 42 Sa el-Hagar - Σάις ToposText. Viitattu 7.12.2020.
  5. Sais (Sa el-Hagar) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  6. Herodotos: Historiateos 2.28, 59, 152, 169; Strabon: Geografika 17 s. 802; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika sub voce Pomponius Mela: De situ orbis 1.9.9; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.10. s. 11.
  7. Mish, Frederick C. (toim.): ”Saïs”, Webster's Ninth New Collegiate Dictionary. 9th ed.. Springfield, MA: Merriam-Webster Inc., 1985. ISBN 0-87779-508-8, ISBN 0-87779-509-6 (indexed), ISBN 0-87779-510-X (deluxe).
  8. a b Sa el-Hagar Egyptian Monuments. Viitattu 7.12.2020.
  9. a b c Sais (Sa el-Hagar, with Kom Rebwa and Kawady) Egypt Exploration Society. Viitattu 7.12.2020.
  10. a b c Shaw, Ian & Nicholson, Paul: The Dictionary of Ancient Egypt, s. 250. British Museum Press, 1995.
  11. Herodotos: Historiateos 2.59, 2.62.
  12. Herodotos: Historiateos 2.171.
  13. Silverthorne, Elizabeth & Fulgham, Geneva: Women Pioneers in Texas Medicine, s. xvii. Texas A & M University Press, 1997. ISBN 978-0-89096-789-8.
  14. Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.9. s. 14.
  15. Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Solon 26; Herodotos: Historiateos 2.177.
  16. Platon: Timaios 21a–25e.
  17. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.28.3, 5.57.4.
  18. Platon: Timaios.
  19. Herodotos: Historiateos 2.175.
  20. Plutarkhos: Isiksestä ja Osiriksesta 9 (s. 354, ed. Wyttenbach); Proklos: Timaioksesta (In Timaeum) s. 30.
  21. Janssen, Jozef M. A.: Annual Egyptological Bibliography, s. 1356. -, 1979. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wilson, P.: The Survey of Sais (Sa el-Hagar) 1997-2002. London: EES, 2006.
  • Wilson, P.: Sais I. The Ramesside -Third Intermediate Period at Kom Rebwa. London: -, 2011.
  • Wilson, P.: Sais II. The Prehistoric Period at Sa el-Hagar. London, 2014: -.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]