Saharan ilmasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

  Saharan ilmasto on mantereinen, kuuma ja erittäin kuiva aavikkoilmasto. Vaikka lämpötila voi kesällä nousta Keski-Saharassa melkein 58 asteeseen, Pohjois-Saharassa voi olla jopa yöpakkasia. Saharassa sataa melkein aina alle 100 mm vuodessa[1]. Saharassa esiintyy hiekkamyrskyjä ja joskus yllättäviä sateita. Nämä liittyvät usein rajuilmoihin, jotka täyttävät kuivat joet ja pistävät kuivan maan vähäksi aikaa kukkimaan. Saharan kuivuus selittyy alueen yllä usein olevalla korkeapaineella.

Saharan ilmasto yleisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Saharan vuorialueella sijaitsevan Tamanrassetin ilmastokaavio.
Saharan reunalla sijaitsevan Fayan ilmastokaavio.
Bilman keitaan ilmastokaavio.

Sahara sijaitsee alhaisilla leveysasteilla kääntöpiirin tienoilla, jolloin aurinko kuumentaa ilmaa paistaessaan pilvettömältä taivaalta. Tämä selittää Saharan kuumuuden yhdessä alueen pilvettömyyden kanssa. Saharan pilvettömyys selittyy alhaisella kosteudella. Sahara luokitellaan erittäin kuivaksi, hyperaridiksi autiomaaksi[2]. Siellä vuosittainen sademäärä on yleensä alle 100 mm[3]. Saharan kuivuutta selittää sen yllä oleva lähes sateeton subtrooppinen korkeapaine ja se, että suuri osa siitä sijaitsee mannerten sisäosassa. Sahara on vähäpilvistä ja saa siten enemmän auringon säteilyä kuin päiväntasaaja. Sahara sijaitsee osin tropiikissa, osin subtropiikissa[4]. Tropiikin raja kulkee jopa niinkin pohjoisessa kuin 37 pohjoisella leveydellä asti.

Lämpö karkaa yöllä nopeasti, koska pilvet eivät heijasta lämpöä takaisin. Lämpötilan vuorokauden aikaiset vaihtelut ovat suuria[5], 15-30 °C[6]. Tämä tarkoittaa yhdessä vuotuisten lämpötilanvaihtelun kanssa sitä että lämpötila saattaa monestikin nousta kesällä[7] varjossa yli 50 °C:n[8] jos varjoa yleensä löytyy[9].Vuoristossa ja pohjoisella hiekka-aavikolla on pakkasta ja maa voi jäätyä[8].

Lämpötilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskilämpötilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpötila on Saharassa tammikuussa keskimäärin 10–25 °C[10][11]. Heinäkuun keskilämpötila on 28–35 °C[10], suurimmassa osassa yli +35 °C.[12] Läntisimmässä osassa laajoilla alueilla keskilämpötila on yli 32 °C, jopa 36 °C.[13]

Yön ja päivän lämpötilojen vaihtelu saattaa hyvinkin olla 40 °C.[14] Tamanrassetista on mitattu maan pinnasta jopa 84 °C vuosivaihtelu[15]

Pohjoisen ja etelän erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpötilat vaihtelevat kuitenkin myös pohjoisen ja eteläisen Saharan välillä. Vuoden keskilämpötila pohjoisessa Saharassa on 20 °C.[16] Saharan pohjoisosassa tammikuun keskilämpötila on laajoilla alueilla alle 16 °C, ja esimerkiksi Algeriassa ja Pohjois-Egyptissä alle 12 °C.[17] Pohjois-Saharan päivän keskimääräinen lämpötilan vuosivaihtelu on 20 °C, talvipäivän keskimääräinen lämpötila 13 °C.[18] Vaihtelu voi olla tätä suurempaa, Kuukauden keskilämpötilat voivat Pohjois-Saharassa vaihdella esimerkiksi 4 °C:sta 42 °C:hen.[19] Kuumin aika on pohjoisessa heinä-elokuussa.[20]

Libyan pohjoisosissa on jo viileitä talviöitä[21] ja lämpötila voi laskea lähelle nollaa tai sen alle. Pohjoisella hiekka-aavikolla ja vuoristossa voi olla talviyönä kuuraa tai lunta.[20][8] Talvella voi olla jopa 7–10 °C pakkasta[9], joidenkin tietojen mukaan vuoristossa jopa -18 °C.[22] Talvi, jolloin lämpötila usein laskee nollan alapuolelle, kestää joulukuusta helmikuuhun.[20]

Saharan eteläpuolisko on trooppisella alueella, ja siellä yölläkin lämpötila on 20 °C tuntumassa.[23] Vuoden keskilämpötila on eteläisessä Saharassa maapallon korkeimpia, jopa yli 30 °C.[16] Kuumin aika on etelässä touko-kesäkuussa.[20] Saharan eteläosissa on tammikuussa keskimäärin 16–22 °C, mutta Tibesti-vuoristossa alle 12 °C.[13] Tibestin vuoristossa voi olla jopa -15 °C.[20] Etelä-Saharan päivittäisen keskilämpötilan vuotuinen vaihtelu on 17,5 °C, ja lämpötila voi useinkin nousta myöhään keväällä 50 °C:hen.[18] Timbuktun-Khartumin leveyksillä keskilämpötilan vuosivaihtelu on 23–43 °C[14]

Ennätyslämpötilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeimmat mitatut ilman lämpötilat ovat 55–58 °C.[10] Gebili Tunisiassa on hyvin kuuma paikka, ja siellä lämpötila nousee kesällä yli 55 °C:n. Al Aziziyahissa Libyassa 112 m korkeudessa merenpinnasta[24]mitattiin 13. syyskuuta 1922 peräti 57,7 °C varjossa.[25] Maanpinnan korkeimmat lämpötilat ovat 70–80 °C[10][8], mutta syvemmällä hiekassa on viileää ja kosteaa. 10 cm syvyydessä lämpötila on melkein koko vuorokauden suunnilleen 24 astetta[26] ja yli 30 cm syvyydestä ei kosteus haihdu[26].

Toisaalta Ifranessa Marokossa on mitattu 1 635 m korkeudessa alimmillaan -23,9 °C.[24] Päivittäinen lämpötilanvaihtelu voi Länsi-Saharassa olla yli 45 °C.[25]

Saharan hiekkamyrskyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saharassa puhaltaa monesti hiekkamyrskyjä, joita kutsutaan muun muassa nimellä harmattan. Pölyn ilmaan nostavaa pimentävää tuulta kutsutaan arabian kielessä monin eri nimiä, muun muassa ghibili, irifi, simoom (samun), khamsin ja haboob[27]. Hiekkamyrsky voi liittyä ukkoseen ja rajuilmaan tai syntyä muuten vain auringon lämmittäessä joitain alueita, jolloin ilma nousee ylöspäin. Hiekkamyrsky saattaa syntyä Saharassa äkkiä ja puhaltaa päiviä. Salahissa Algeriassa on 55 hiekkatuulipäivää, ja Bouroukoussa Tšadissa 70 hiekkatuulipäivää[27]. Hiekka on nopeasti liikkuessaan ihmiselle vaarallinen, siltä tulee suojautua esim. kiven taakse tai maahan. Tuulen mukana lentävä hiekka naarmuttaa auton ikkunat läpinäkymättömiksi ja kuorii maalin pois.[28]

Saharan pilvettömyys ja auringon säteily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhteellinen kosteus Saharassa on laajoilla alueilla alle 35%[29][30][31]. Loka-marraskuussa otetuissa 2003 tehdyissä satelliittihavainnoissa [32][33] näkyy, että Sahara on yksi pilvettömimpiä alueita maapallolla, tässä Saharan kanssa kilpailee lähinnä Antarktis. Saharassa on myös pilven huippu yleensä korkealla. Koska Saharan ilma on pilvetöntä, Auringon vuosittainen säteily on siellä hyvin suuri, noin 260 w/m2[34] tai suurempi. Itä-Saharassa on eniten auringonpaistetta vuodessa, 97% päivistä on aurinkoisia jolloin aurinko paistaa 4300 tuntia[35].

Sade Saharassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alhainen sademäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saharan sademäärä on aina alle 127 mm. Jo 70–100 mm:n sademäärä on Saharassa ylellisyyttä[1], laajoilla alueilla sataa alle 50 mm. Yli 8 miljoonan neliökilometrin alalla sataa keskimäärin alle 100 mm vuodessa ja melkein 5 miljoonan km² alalla alle 20 mm/v[36]. Keski-Saharassa sataa usein alle 25 mm, hyvin kuivassa idässä jopa alle 5 mm. Pohjois-Saharan keskisademäärä on 76 mm, siellä sataa eniten joulukuusta maaliskuuhun[18]. Khargan keitaassa Libyan aavikoilla sataa noin 1 mm/v.

Korkea lämpötila ja kuivuus haihduttavat mahdollisen maassa olevan veden nopeasti. Kuumuuden takia vettä haihtuisi jopa 3 000–4 500 mm[8], jos sitä riittäisi. Alhainen suhteellinen kosteus, joka on usein 4–5 %, lähes aina alle 30 %, lisää haihtumista, mikä puolestaan kuivattaa kasvit. Todellinen haihtuminen Saharassa on monesti sama kuin sademäärä eli 10-100 mm[37].

Sateiden äkillisyys ja vaihtelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sademäärä vaihtelee rajusti vuosittain[38]. Sateet tulevat yleensä kerran kahdessa vuodessa esiintyvinä lyhyinä ja kovina myrskyinä[7][1] ja kosteus synnyttää hetkellistä kasvillisuutta hiekkaan hautautuneista siemenistä. Suurimmassa osassa Saharaa sataa vain yksi kohtalainen sadekuuro vuodessa[1]. Jonkun paikkakunnan niukkojen sademäärien vaihtelu on arvaamatonta: yhtenä vuonna 0 mm, toisena 100 mm. Khargassa Egyptissä, kuivalla Saharan osalla, on joskus kestänyt 17 vuotta ilman sadetta[1]. Varsinkin pohjoisen ja etelän välissä Keski-Saharassa on rankkasateita, jotka täyttävät järvet ja joet. Järvet kuivuvat pian suolatasangoiksi, sillä veden haihtuminen imee alhaalla olevan suolan järven pintaan. Rankkasateiden aikaan Sahara saattaa puhjeta kukkaan, koska hiekassa on kasvien siemeniä. Tšadissa on yksi harvoja maailman suurin alueita, jossa ei sada vuosiin[20]. Egyptissä Niiliin laskeva Wadi Haifa on yksi maailman kuivimpia paikkoja. Kuivimpana Saharan aavikon kohtana pidetään Libyan Sebhahia[20].

Konvergenssi ja muut sateen tuojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intertrooppinen konvergenssi muuttaa vuodenaikojen mukaan sijaintiaan pohjoisemmaksi, mikä vaikuttaa Saharankin harvinaisiin sateisiin.

Varsinkin Etelä-Saharaan vaikuttaa kesällä alueen ylle saapuva intertrooppinen konvergenssi[39][40][4], joka tuo sinne kostean kesämonsuunin. Konvergenssi eli monsuunirintama vaeltaa vuodenaikakierron mukaan Niger-joelta Tšadjärven pohjoisosiin[20] noin 30 pohjoiselle leveydelle. Monsuunirintaman pohjoispuolella on kuiva koillistuuli, eteläpuolella kostea lounaistuuli. Konvergenssi saapuu lähelle Itä-Saharan yllä olevaa kesäistä matalapainetta ja saattaa tuoda sadetta eteläiseen, jopa Keski-Saharaan asti jos Saharan yllä oleva korkeapaine väistyy.

Näin ollen Saharan pohjoisosan säät ovat enemmän Välimeren leveyksien tyyppisiä, mutta eteläosan säät enemmän savannin tyyppisiä. Niinpä Sahara jakautuu tuulten ja sateitten puolesta pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Saharaan[20].

Etelä-Saharan ilmasto on trooppisen kuiva, vuotuiset lämpötilanvaihtelut pienempiä kuin pohjoisessa ja talvisin puhaltaa monesti pölyinen koillistuuli. Etelässä konvergenssi tuo sadetta enemmän kesällä. Etelässäkin tuulee koillisesta talvella ja on kuivaa. Etelän sateet ulottuvat esimerkiksi Ahaggar- ja Tibesti-vuorille kesällä, jolloin siellä on matalapaine, mutta talvella kuiva korkeapaine jonka alueelle tulee Atlasvuorilta polaaririntaman sateita[20]. Vuoristot ovatkin muuta aluetta sateisempia.

Keski-Saharassa on hyvin kuivaa, koska pohjoisen ja etelän sateet ulottuvat sinne harvoin[20]. Etelässäkin tuulee koillisesta talvella ja on kuivaa.

Saharan pohjoisosassa on suuret vuotuiset lämpötilan vaihtelut, talvisateet, talvisin joskus vuoristoissa luntakin[41][27] ja joskus tulvamaisia kesäsateita[41]. Keväällä pohjoisessa Saharassa puhaltaa monesti kuuma eteläinen tuuli, mutta tämä lakkaa yleensä kesäksi[41] Pohjoisessa sataa eniten talvella, mutta varsinkin kuivemmilla alueilla voi olla joskus harvoin myrskyihin liittyviä kaatosateita. Kesätuulet ovat yleensä voimakkaita[20]. Etelä-Saharassa puhaltaa lokakuussa kuiva itätuuli harmattan[20].

Talviset Välimeren alueen voimakkaat sateet eivät Saharaan asti ulotu. Meren kosteus tuntuu Atlantin rannikolla jopa 155 mailiin asti[20].

Vuoristojen sateisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saharan vuoristoissa Ahaggar, Tassili N’Ajjer, Tibesti, Aïr on yleensä hieman sateisempaa ja vähemmän kuumaa kuin muualla. Niissä on paikoin hyvinkin runsasta kasvillisuutta ja erilaisia eläimiä[42].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan suuri ensyklopedia, osa 6, "OE6"
  • Ensyclopaedia Britannica, Macropedia, 1974, Artikkeli Sahara
  • Ensyclopaedia Britannica, Macropedia, 1985, Artikkeli Africa
  • Brockhaus Enzyklopädie, Mannheim 1992, ISBN 3-7653-1119-7, ISBN 9-7653-1219-3
  • Swift, Jeremy: Sahara. Maailman villi luonto/Time-Life-kirjat. Suomentanut Ilona Sevelius. WSOY. ISBN 951-0-10936-3.
  • Ekologia, Ilkka Hanski Jan Lindström Jari Niemelä Hannu Pietiläinen Esa Ranta, WSOY 1998, WSOY Kirjapainoyksikkö Juva 1998, ISBN 951-0-21981-9

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: yhdistely ja tarkennukset (Haggett Hankanen jne.
  1. ↑ a b c d e Swift 1982, s 22
  2. ↑ Encyclopedia Britannica 1974, Macropaedia 4, ISBN 0-85229-290-2, Artikkeli Climate, s 724
  3. ↑ Encyclopedia Britannica 1974, Macropaedia 4, ISBN 0-85229-290-2, Artikkeli Climate, s 723
  4. ↑ a b Haggett-Hakanen 1998, s. 83
  5. ↑ OE8, Otavan suuri ensyklopedia 0sa 8, s 5958
  6. ↑ Grand Larousse, Volume V, s 2721
  7. ↑ a b Maapallon aluemaantiede, Kalevi Rikkinen, 1983, s 77
  8. ↑ a b c d e Swift 1982, s 23
  9. ↑ a b MMM tietosanakirja 1992, s 780
  10. ↑ a b c d Eesti Enstylopeedia 8, 1995, s 302
  11. ↑ MMM tietokartasto
  12. ↑ MMM tietokartasto lähde tarkemmin?
  13. ↑ a b Encyclopedia Britannica, Macropaedia, 1974, ISBN 0-85229-290-2, 73-81025,artikkeli Africa, s 190
  14. ↑ a b Encyclopedia Britannica 1974, Macropaedia 4, ISBN 0-85229-290-2, Artikkeli Climate, s 725
  15. ↑ Encyclopedia Britannica, Macropedia, 15. edition, 1985, ISBN 0-85229-423-9,osa 13, Africa, Sahara, definition of its major zones, s 105
  16. ↑ a b Geography and climate 4/99 E. Linacre
  17. ↑ Encyclopedia Britannica, Macropaedia, 1974, ISBN 0-85229-290-2, Kongressin kirjasto 73-81025, artikkeli Africa, s 190
  18. ↑ a b c Sahara: Climate Encyclopedia Britannica.
  19. ↑ Hanski 1996, s. 78
  20. ↑ a b c d e f g h i j k l m n EB 1985, osa 13, s 105
  21. ↑ Haggett-Hakanen 1998, s 82, s 83
  22. ↑ EE8
  23. ↑ Tarkista
  24. ↑ a b Encyclopedia Britannica 1974 1974, Macropaedia 4, Artikkei Climate, s 718
  25. ↑ a b Guinness suuri ennätyskirja 84-85, Sanoma Osakeyhtiö Helsinki 1984, ISBN 951-9135-47-2, s. 27
  26. ↑ a b Swift 1982, s 98
  27. ↑ a b c Encyloppaedia Britannica, Macropaedia, 1974, Osa 16 Rubens-Somalia, ISBN 0-85229-290-2, Congress Catalog card Number 73-81025, Sahara (Desert), s. 149
  28. ↑ Luonto kertoo, Hannele Hietala (vastaava suomenkielinen toimittaja), Durawrd L. Allen, William H Amos jne (kansainvälinen toimituskunta), Suom toim. mm Harri Dahlstrom, Matti Eronen, Valitut Palat 1979, 1. painos, Printed in Italy, ISBN 951-9078-46-0, 7. luku Aavikot ja kuivat alueet, s 208
  29. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Africa Current Conditions Maps
  31. ↑ [2]
  32. ↑ Lidar Global Cloud and Aerosol Layer Distribution Statistics from GLAS Observations William D. Hart, Stephen P. Palm, and Dennis L. Hlavka, Science Systems and Applications Inc., Lanham, MD James D. Spinhirne, NASA Goddard Space Flight Center/912, Greenbelt, MD
  33. ↑ [3]
  34. ↑ Total Primary Energy Supply — From Sunlight
  35. ↑ Guinness suuri ennätyskirja 84-85, Sanoma Osakeyhtiö Helsinki 1984, ISBN 951-9135-47-2, s. 28
  36. ↑ OE6, s 5957
  37. ↑ Encyclopedia Britannica 1974, Macropaedia 4, ISBN 0-85229-290-2, Artikkeli Climate, s 721
  38. ↑ Otavan suuri ensyklopedia 8, OE8 Reykjavik-Sukulaisuus, Otava Keuruu 1980, ISBN 951-1-05637-9, Artikkeli Sahara s 5957-5959
  39. ↑ Grand Larousse, Volume V, s 2725
  40. ↑ Ruddiman 2008, Earths Climate Past and Future Second edition, 2008, s 139
  41. ↑ a b c EB 1993, Osa 10 s. 303
  42. ↑ Pohjois-Afrikka ja Arabian niemimaan, Maailma nyt, Suomenkielinen Toimitus Ulla Elo, Suunnittelu Mitchet Beazley International, Paino Amer-yhtymä Oy Weilin+Göös 1983, ISBN 951-35-4921-6, Käännös Ilkka Rekiaro, alkuteos The Encyclopedia of Peoples and places, s. 6
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saharan_ilmasto&oldid=22228304”