Saharan eläimistö
Saharan eläimistö koostuu pääosin hyönteisistä, hämähäkkieläimistä, matelijoista, nisäkkäistä ja linnuista.
Monet Saharan eläimet sopeutuvat kuumuuteen kaivautumalla hiekkaan päiväksi ja kuivuuteen ottamalla ainakin suurimman osan tarvitsemastaan vedestä ravinnosta.
Eläinten sopeutuminen kuumaan ja kuivaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matelijat sietävät jopa 45 C, mutta niidenkin on kaivauduttava päivän kuumimmaksi ajaksi Saharan hiekkaan[1]. Matelijat ja pienet nisäkkäät kuolevat Saharan hiekalle, elleivät osaisi kaivautua hiekkaan[2]. Monet pienet eläimet elävät ainakin osin maan alla piiloutuen pahimmalta auringon paahteelta kaivamaansa maanalaiseen tunneliin. Monet koloissa asuvat eläimet liikkuvat vain öisin[3]. Eräät eläimet pystyvät koteloitumaan jopa vuosiksi suojautuakseen polttavalta auringolta[3]. Monet nisäkkäät selviävät hyvin niukalla vedellä ottamalla veden ravinnostaan[3]. Eläimistö riippuu Saharassa huomattavasti seudun kuivuudesta. Esimerkiksi sakaali elää melko kosteassa, aavikkokettu kuivassa[3].
Kuivimman alueen eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saharan kuumimmassa ja kuivimmassa sisäosissa elää lähinnä hyönteisiä, hämähäkkieläimiä, matelijoita ja jyrsijöitä. Selkärangattomissa on muun muassa muurahaisia[4], hämähäkkejä[5] ja skorpioneja. 10 cm pituinen kamelihämähäkki elää syömällä hyönteisiä, skorpioneja ja jopa hiiriä, liskoja ja pieniä lintujakin[6]. Lantakuoriaiset, muurahaiset ja rukoilijasirkat kuuluvat aavikon hyönteisiin[7].
Matelijat, linnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matelijoista Saharassa viihtyvät lähinnä käärmeet ja liskot[8]. Skinkit ovat liskoja, jotka kaivautuvat hiekkaan[2]. Saharassa elää mm. kameleontteja ja kobriaselvennä[9]. Saharassa on 300 lintulajia, joista monet muuttavat Saharan halki[9].
Nisäkkäät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saharassa elää monilla alueilla muun muassa gaselleja, keihäsantilooppeja[10], aavikkokettuja, hyeenoja, sakaaleja, leopardeja, aavikkojäniksiä[9] ja varsinkin jyrsijöitä. Saharan pieniä eläimiä ovat muun muassa aavikkohyppyrotat[11], kampasormirotat[12], hiiret ja siilit. Gaselleista pystyy Saharassa elämään lähinnä valkogaselli ja dorcasgaselli[8]. Enemmän nisäkkäitä elää aavikon reuna-alueilla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalevi Rikkinen: Maapallon aluemaantiede. Otava Keuruu 1983. ISBN 951-1-07255-2
- Swift, Jeremy: Sahara. Maailman villi luonto/Time-Life-kirjat. Suomentanut Ilona Sevelius. WSOY. ISBN 951-0-10936-3.
- Peter Haggett: Pohjois-Afrikka, Maailma tänään, Tieteen kuvalehden hakuteos. Bonniers Kööpenhamina 1998, Nide 16. ISBN 87-427-0820-6
- Encyclopedia Britannica, Macropaedia, 1974, ISBN 0-85229-290-2, artikkeli Sahara, artikkeli Africa
- Encyclopedia Britannica, Macropaedia, 15. edition, 1985, ISBN 0-85229-423-9,osa 13, Africa alaotsikko Sahara
- Encyclopedia Britannica Micropaedia, 15. edition, 1993, ISBN 0-85229-571-5, , Osa 10 Reti-Solovets, artikkeli Sahara s 302
- GEO 1, GEO - Maantiedon suuri tietosanakirja osa 1 aakkoset -Botswana, Weilin+Göös 1981, Päätoim Veikko okko, Holl päätoim Wouter Tims, ISBN 951-35-1915-5, koko teos ISBN 951-35-1914-7, artikkeli Autiomaa
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ GEO 1, artikkeli autiomaa, s 268
- ↑ a b Swift 1982, s 102
- ↑ a b c d Swift 1982, s 104
- ↑ Swift 1982, s 112
- ↑ Swift 1982, s 114
- ↑ Swift 1982, s 98, s 116, s 118-119
- ↑ Swift 1982, s 99, s 110, s 112-113, s 115
- ↑ a b Haggett 1998, s. 98.
- ↑ a b c EB 1993, Osa 10 s. 303
- ↑ Swift 1982, s 107-108
- ↑ Swift 1982, s 120-121
- ↑ Haggett 1998, s. 104.