Saga Furs

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saga Furs Oyj
Sagafurslogo.jpg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMX: SAGCV
Markkina-arvo 30,7 milj. € (23.1.2019)[1]
Perustettu 1938[2][3]
Toimitusjohtaja Pertti Fallenius
Kotipaikka Vantaa, Suomi[2][3]
Toimiala TOL: 46110, Maatalousraaka-aineiden, elävien eläinten jne. agentuuri[3]
Liikevaihto Laskua 41,4 milj € (2017–2018)[4]
Liikevoitto Laskua 4,9 milj. € (2017–2018)[4]
Henkilöstö 160 (23.1.2019)[1]
Tytäryhtiöt useita
Kotisivu www.sagafurs.com

Saga Furs Oyj (vuoteen 2011 Turkistuottajat Oyj [5]) on Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton vuonna 1938 yhteiseksi myyntikanavakseen perustama osakeyhtiö. Nykyään se on julkisesti Helsingin pörssissä noteerattu osakeyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Vantaan Varistossa.[3]

Saga Furs -konserni muodostuu emoyhtiö Saga Furs Oyj:stä sekä emoyhtiön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä. Tytäryhtiöitä ovat nahkontapalveluja pääasiassa suomalaisille turkistuottajille myyvä Furfix Oy, ravintola- ja kongressipalveluja myyvä Ab Finnish Fur Center Oy, Tanskassa nahkojen hankintaa harjoittava FFS International A/S, Hollannissa nahkojen hankintaa harjoittava Finnish Fur Sales International B/V, Kiinteistö Oy Tiilitaso ja Saga Systems Oy.[6]

Pörssiyhtiö Saga Fur Oyj:n toimitaloa (Fur Center) Vantaan Varistossa. Vuonna 1978 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Osmo Mikkonen.
Saga Fur Oyj:n toimitalon (Fur Center) yksityiskohta Vantaan Varistossa.

Turkistuottajien liikevaihto koostuu turkisten ostajilta ja myyjiltä perityistä välityspalkkioista sekä nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä.[7]

Saga Fursin suurin omistaja on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (30 % osakkeista, 62 % äänistä).[8]

Sen toimitilan Fur Centerin on suunnitellut arkkitehti Osmo Mikkonen.[9]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saga Furs on saanut maailmalla kritiikkiä jättimäisiksi jalostetuista sinikettujen nahoista. Kansainväliset tiedotusvälineet ovat kutsuneet Suomen tarhojen kettuja hirviöketuiksi.[10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.9.2015 - 31.10.2016 25.1.2017. Turkistuottajat. Viitattu 10.9.2017.
  2. a b Saga Furs Oyj, SAGCV:HEX Financical Times, ft.com. Viitattu 5.8.2016. (englanniksi)
  3. a b c d Saga Furs Oyj Taloussanomat, taloussanomat.fi. Viitattu 5.8.2016.
  4. a b Raportit ja avainluvut Sagafurs. Viitattu 1.2.2019.
  5. Saga Furs Oyj Kauppalehti. Viitattu 27.8.2017.
  6. Tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.9.2012 - 31.10.2013 27.12.2013. Turkistuottajat. Viitattu 6.1.2014.
  7. Osavuosikatsaus 1.9.2009 - 31.5.2010 Turkistuottajat. Viitattu 22.8.2010.
  8. Suurimmat omistajat 30.8.2013. Turkistuottajat. Viitattu 7.1.2014.
  9. Amanda Eskola: Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 1930–1979 (pdf) (Inventointiraportti C28:2006, Kaupsu 17/2006) 2006. Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, vantaa.fi. Viitattu 5.8.2016 (alkujaan 24.4.2014).
  10. Los Angeles kieltää turkisten myynnin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 23.9.2018.
  11. Jättikettujen nahat päätyvät kansainvälisten huippumerkkien vaatteisiin Oikeutta eläimille. Viitattu 23.9.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]