SaferGlobe
| SaferGlobe | |
|---|---|
| Perustettu | 2010 |
| Toimiala | rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
SaferGlobe on vuonna 2010 perustettu itsenäinen ja puolueeton rauhan ja turvallisuuden yhdistyspohjainen tutkimuslaitos eli ajatushautomo. SaferGlobe pyrkii toiminnassaan tuottamaan tietoa ja kehittämään välineitä rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.[1][2]
SaferGloben hankkeet ovat käsitelleet rauhanrakentamista, ase- ja sopimusvalvontaa sekä turvallisuuden ulottuvuuksia. Suurin yksittäinen SaferGloben hanke on ollut Euroopan komission rahoittama EU:n konfliktinehkäisykykyjen vaikutavuuden kehittämistä käsitellyt Horisontti 2020-projekti.[2][3] Muut SaferGloben hankkeet ovat käsitelleet muun muassa konfliktisensitiivistä liiketoimintaa haurailla alueilla[4], vammaisuutta ja laajaa turvallisuutta ETYJin toiminnassa[5] ja ydinterrorismin vastaisen globaalialoiteen arviointia[6].
SaferGlobe julkaisee muun muassa raportteja ja lyhyitä policy briefejä.[7] Osana asevalvontaa koskevaa työtään SaferGlobe pitää yllä verkosta löytyvää Suomen asevalvontaraporttia sekä sen osana tietokantaa Suomen aseviennistä[8]. Raportti on herättänyt keskustelua muun muassa aseiden loppukäytön valvonnasta ja Suomesta vietyjen aseiden mahdollisuudesta päätyä käyttöön konfliktialueilla.[9] Raportin mukaan Suomen jotkin aseviennit ovat mahdollisesti rikkoneet EU:n yhteisiä asevientikriteerejä.[10] Vuoden 2015 raportissaan ajatushautomo nosti esiin Suomen aseviennin Saudi-Arabiaan, joka on osallisena Jemenissä käynnissä olevassa konfliktissa.[11]
SaferGlobe on usein kommentoinut mediassa asekauppaan liittyviä asioita[12][13], mutta myös muita tutkimusalansa teemoja[14][15]. SaferGlobe asiantuntijat ovat olleet kuultavina myös eduskunnassa[16][17], lisäksi SaferGlobe on järjestänyt koulutuksia.[18] SaferGlobe on ainoa suomalainen jäsen EU:n aseiden leviämisen estämisen ja aseistariisunan verkostossa (EU Non-Proliferation and Disarmament Consortium)[19]. SaferGlobe on jäsen myös ETYJin ajatushautomoiden ja akateemisten instituutioiden verkostossa (OSCE Network of Think Tanks and Academic Institutions)[20] sekä Norjan ulkopoliittisen instituutin johtamassa kansainvälisessä rauhanoperaatioiden tehokkuutta tarkastelevassa verkostossa (Effectiveness of Peace Operations Network, EPON).[21][22]
SaferGloben toiminnanjohtaja on Maria Mekri. Hallituksen puheenjohtajana toimii Sirpa Virta.[23] SaferGloben hankkeita ja toimintaa ovat rahoittaneet Euroopan komissio, Suomen ulkoministeriö, Suomen oikeusministeriö, Norjan ulkoministeriö, useat rauhanjärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt sekä säätiöt.[2][22][24]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen aseviennin kohdemaiden määrä korkeampi kuin koskaan– vienti on yli kaksinkertaistunut 15 vuodessa Helsingin Sanomat. 18.6.2018. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ a b c Tietoa meistä SaferGlobe. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Improving the Effectiveness of Capabilities in EU Conflict Prevention (IECEU) ieceu-project.com. Viitattu 1.3.2019
- ↑ Konfliktikompassi SaferGlobe. Viitattu 1.9.2019. (suomeksi)
- ↑ Vammaisuus ja laaja turvallisuus Etyjin toiminnassa SaferGlobe. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Ydinterrorismin vastaisen globaalialoiteen (GICNT) arviointi SaferGlobe. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Julkaisut SaferGlobe. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Suomen asevalvontaraportti SaferGlobe. Arkistoitu 2.3.2019. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Asiantuntija: Suomi ei koskaan voi olla varma, etteivät sen viemät aseet päädy vääriin käsiin (Arkistoitu – Internet Archive) MTV, 26.10.2015. Viitattu 1.7.2016
- ↑ Suomen asevienti kasvaa, puolet kauppakumppaneista kyseenalaisia YLE 27.4.2012. Viitattu 1.7.2016
- ↑ Asiantuntija: Näin suomalainen rynnäkkökivääri päätyi naamiomiehen käsiin Libyassa (Arkistoitu – Internet Archive) Ilta-Sanomat. 25.4.2015. Viitattu 1.7.2016
- ↑ Investigation: Finnish-made Patrias, some with Russian heavy weapons, deployed in Yemen battle zone 17.9.2018. News Now Finland. Arkistoitu 6.10.2018. Viitattu 1.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Suomi ja Israel jatkavat puolustusyhteistyötä Gazan konfliktista huolimatta YLE 31.7.2014. Viitattu 1.7.2016
- ↑ Suomi on kriisinhallinnan suurvalta – EU-maiden ylivoimainen ykkönen 5.2.2018. MTV Uutiset. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Johannes Lehtinen: Kreikan lainaohjelman ehtoja tulee helpottaa 29.7.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Tulevaisuusvaliokunan mietintö: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia (PDF) TuVM 1/2014 vp. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Puolustusvaliokunnan pöytäkirja (PDF) PuVP 2/2018 vp. Eduskunnan puolustusvaliokunta. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Konfliktikompassi, koulutus SaferGlobe. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ The Network EU Non-Proliferation and Disarmament Network. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ List of Institutions in alphabetical order OSCE Network of Think Tanks and Academic Institutions. Arkistoitu 2.3.2019. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Effectiveness of Peace Operations Network Norwegian Institute of International Affairs. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ a b SaferGlobe, CMC Finland ja Laurea mukana ”Effectiveness of Peace Operations” -verkostossa 18.10.2018. SaferGlobe. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Keitä olemme SaferGlobe. Viitattu 14.3.2024. (suomeksi)
- ↑ Info Suomen asevalvontaraportti. SaferGlobe. Viitattu 1.3.2019. (suomeksi)