Sabine Lisicki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sabine Lisicki
Henkilötiedot
Syntynyt22. syyskuuta 1989 (ikä 34)
Kansalaisuus  Saksa
Tennispelaaja
Pituus 178 cm
Paino 70 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena 2006–
Palkintorahat 7 130 368 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 12. (21.5.2012)
Turnausvoittoja 3
Voitot/tappiot 331–252
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet 4. kierros (2012)
Ranskan avoimet 3. kierros (2013, 2015)
Wimbledon loppuottelu (2013)
Yhdysvaltain avoimet 4. kierros (2011, 2015)
Nelinpeli
Paras sijoitus 35. (9.4.2012)
Turnausvoittoja 3
Voitot/tappiot 81–58
Aiheesta muualla
www.sabinelisicki.com
ITF
WTA

Sabine Lisicki (s. 22. syyskuuta 1989 Troisdorf) on saksalainen tennispelaaja. Parhaimmillaan hän on sijoittunut kaksinpelissä WTA-listan sijalle 12 toukokuussa 2012 ja nelinpelissä sijalle 35 huhtikuussa 2012.[1]

Lisicki opiskeli Nick Bollettierin tennisakatemiassa Yhdysvalloissa.[2] Hänet tunnetaan kovasta syötöstään.[3] Hänellä onkin hallussaan kaikkien aikojen kovin syöttö, 210,8 kilometriä tunnissa.[4]

Tennisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisicki eteni vuonna 2008 Australian avointen kolmannelle kierrokselle; hän voitti Dinara Safinan ja Marija Korittsevan, mutta hävisi Caroline Wozniackille. Hän on pelannut myös Fed Cupissa. Lokakuussa 2008 Lisicki pääsi ensimmäistä kertaa WTA-turnauksen finaaliin Taškent Openissa, mutta hävisi finaalin romanialaiselle Sorana Cîrstealle numeroin 2–6, 6–4, 7–6(4).[1]

Uransa ensimmäisen WTA-turnausvoiton Lisicki saavutti huhtikuussa 2009 Charlestonin massakenttäturnauksessa. Kahdella ensimmäisellä kierroksella hän voitti Kanadan Marie-Eve Pelletierin ja Slovakian Lenka Wienerovan, molemmat suoraan kahdessa erässä. Kolmannella kierroksella hän voitti turnauksessa toiseksi sijoitetun Venus Williamsin eräluvuin 6–4, 7–6(5). Puolivälierissä hän voitti Venäjän Jelena Vesninan luvuin 6–4, 6–0, välierissä Ranskan Marion Bartolin 6–3, 6–1 ja loppuottelussa tanskalaisen Caroline Wozniackin 6–2, 6–4.[1]

Wimbledonissa 2009 Lisicki eteni puolivälieriin. Hän voitti ensimmäisellä kierroksella Anna Tšakvetadzen ja toisella kierroksella Patricia Mayrin. Kolmannella kierroksella hän voitti viidenneksi sijoitetun Svetlana Kuznetsovan lukemin 6–2, 7–5. Neljännellä kierroksella hän voitti yhdeksänneksi sijoitetun Caroline Wozniackin lukemin 6–4, 6–4. Puolivälierissä hän hävisi turnauksen ykkössijoitetulle Dinara Safinalle lukemin 7–6(5), 4–6, 1–6.[1]

Ranskan avoimissa 2011 Lisicki voitti ensimmäisellä kierroksella Akgul Amanmuradovan. Toisella kierroksella hän hävisi Vera Zvonarjovalle. Lisicki johti kolmatta erää jo 5–2, mutta Zvonareva nousi otteluvoittoon voittamalla ratkaisevan erän 7–5. Ottelun lopussa Lisicki kärsi krampeista ja ottelun päätyttyä hänet jouduttiin viemään paareilla pois kentältä.[5] Ranskan avointen jälkeen hän pelasi AEGON Classic -turnauksessa, jossa hän saavutti uransa toisen turnausvoittonsa. Välierissä hän voitti Peng Shuain ja loppuottelussa Daniela Hantuchován. Hän ei hävinnyt turnauksessa erääkään. Wimbledonissa 2011 villin kortin pääsarjaan saanut Lisicki voitti toisella kierroksella Ranskan avointen mestarin, Li Nan luvuin 3–6, 6–4, 8–6[6]. Lisicki selviytyi turnauksessa lopulta välieriin, jossa hän hävisi Marija Šarapovalle. Elokuun lopulla Lisicki otti kolmannen turnausvoittonsa voitettuaan Texas Tennis Openin loppuottelussa Aravane Rezaïn. Yhdysvaltain avoimissa Lisicki eteni neljännelle kierrokselle, jossa hän hävisi Vera Zvonarjovalle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sabine Lisicki – Info wtatennis.com. WTA. Viitattu 23.8.2011. (englanniksi)
  2. Lisicki's power play sends Li crashing down to earth imgacademies.com. Viitattu 23.8.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. IDS Serve Speed Leaders wtatennis.com. WTA. Viitattu 23.8.2011. (englanniksi)
  4. Saksalaispelaaja tykitti naistenniksen historian kovimman syötön mtv.fi. Arkistoitu 10.8.2014. Viitattu 30.7.2014.
  5. Roland Garros'n keskiviikko päättyi lohduttomaan näkyyn murtopallo.com. Viitattu 27.5.2011.
  6. Ranskan avointen mestari ulos Wimbledonista YLE Urheilu. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]