Saattaja Uisko
| Saattaja Uisko | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Belgia |
| Laskettu vesille | 1938 |
| Palveluskäyttöön | 1941 |
| Poistui palveluskäytöstä | Upotettu 16. syyskuuta 1943 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 360 t |
| Pituus | 40 m |
| Leveys | 7 m |
| Syväys | 4,4 m |
| Propulsio | Diesel |
| Nopeus | 12 solmua |
| Miehistöä | 19 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 x 75 mm 1 x 40 mm 2 x 20 mm |
Saattaja Uisko (aiemmin Celtic) oli Suomen merivoimien saattaja jatkosodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus rakennettiin Belgiassa 1938 ulkomerikalastustroolariksi, mutta se otettiin Suomen merivoimien palvelukseen 1941.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodassa alus kuului sisaraluksensa kanssa Ahvenanmaan saaristossa toimineeseen saattolaivueeseen. Jatkosodassa alus liitettiin saattajalaivueeseen, jossa se osallistui sukellusveneentorjuntaan Suomenlahdella. Alus upposi 16. syyskuuta 1943 ollessaan Kerin majakan pohjoispuolella vartiotehtävissä sisaraluksensa Tursaan kanssa. Neuvostoliiton ilmavoimien lentokone ilmestyi pilvistä moottorit sammutettuina ja pudotti alusta kohti torpedon, joka osui aluksen ohjaushytin kohdalle ja katkaisi aluksen. Kahdeksan miehistön jäsentä kuoli ja yksi pelastui.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Auvinen, Visa s. 163