Saatana kutsuu minua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo videokasetista. Kivesveto Go Gon EP-levystä on erillinen artikkeli.
Saatana kutsuu minua
Ohjaaja Marja-Liisa Huhta
Käsikirjoittaja Marja-Liisa Huhta
Säveltäjä Seppo Korhonen
Kuvaaja Tommi Lipponen
Pääosat Kirsi Ringbom
Sari Juhantalo
Satu Huhta
Laura Saresmaa
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Kirkon tiedotuskeskus, KT
Kirkon AV-toimitus
Ensi-ilta 16.11.1994 (Yle TV1)
Kesto 27:07
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Saatana kutsuu minua on Marja-Liisa Huhdan ohjaama ja Kirkon AV-toimituksen tuottama lyhyt valistuselokuva vuodelta 1994.[1] Sitä markkinoitiin dokumenttina,[2] mutta suuri osa elokuvasta on käsikirjoituksen mukaan näyteltyä tarinankerrontaa.[3][1] Saatetekstin mukaan ”ohjelma kertoo kuinka tavallinen nuori huomaamattaan joutuu mukaan saatananpalvojien toimintaan” ja perustuu ”liikkeessä mukana olleen tytön kokemuksiin”.[1]

Lyhytelokuvan taustalla vaikutti Yhdysvalloista 1990-luvun alussa Suomeen levinnyt saatananpalvontapaniikki. Se oli salaliittoteoria, joka väitti saatananpalvojien salaisen kultin hyväksikäyttävän lapsia ja nuoria. Videokasetista tuli suosittu, ja sitä myytiin ja vuokrattiin kouluihin suuria määriä. Ohjelmaa katsottiin mm. uskonnontunneilla, ja vuoteen 1996 mennessä siitä oli tullut kirkon myydyin video. Lyhytelokuva näytettiin myös Ylen Koulu-TV:ssä.[2]

Saatana kutsuu minua kertoo 11-vuotiaasta koulukiusatusta tytöstä, jonka tueksi toinen tyttö asettuu. Tyttö kysyy päähenkilöltä: ”Haluuks sä tulla yhtä voimakkaaks ku mä?” Tämän jälkeen päähenkilö ajautuu vähitellen mukaan saatananpalvojien toimintaan. Toimintaan kuuluu itsetuhoista käyttäytymistä, lesboseksiä, alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä veren uhraamista Saatanalle. Kolme vuotta jatkuneen saatananpalvonnan jälkeen päähenkilö joutuu mielisairaalaan. Kertomuksen lomaan on sommiteltu todellisten henkilöiden haastatteluja. Rikosylikomisario esimerkiksi kertoo poliisin tutkivan useita henkirikoksia, joista epäillään saatananpalvojia. Psykiatrinen sairaanhoitaja puolestaan kehottaa kysymään potilailta, onko Jeesus Jumalan poika, jotta saataisiin varmuus, onko kyse psyykkisestä sairaudesta vai saatananpalvonnasta. Lopussa haastatellaan päähenkilön esikuvana toimineen tytön äitiä, joka toivoo perheen vielä joskus palaavan ehjäksi.[3]

1990-luvun lasten ja nuorten parissa Saatana kutsuu minua on saanut kulttimaineen, ja YouTubesta sitä on katsottu yli 70 000 kertaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Saatana kutsuu minua. Elonet. Viitattu 18.12.2021.
  2. a b c Mikkonen, Nadja: Peloteltiinko sinuakin nuorena saatananpalvonnalla? 90-luvun mediapaniikki näkyi kouluissakin, ja se teki Päivi Niemestä kuuluisan Yle. 1.2.2020. Viitattu 17.12.2021.
  3. a b Huhta, Marja-Liisa: Saatana kutsuu minua. Suomi, 1994.