Saatana islamissa
Saatana islamissa tunnetaan sanalla šaitan (arab. شيطان, Šayṭān).[1]
Šaitan tarkoittaa islamin mytologiassa niitä jinnejä eli henkiolentoja, jotka eivät ole muslimeja. Sana tarkoittaa myös paholaista eli Iblisiä silloin, kun tämä kiusaa ihmisiä. Kansanperinteessä šaitanit ovat rumia miehiä tai naisia, sillä he voivat ottaa ihmisen hahmon. Heidän jalkansa pysyvät kuitenkin sorkkina. He syövät ulosteita, levittävät sairauksia ja elävät pimeyden rajamailla.[1]
Šaitanien tarkka luonne on epävarma. Historiallisesti he olivat beduiinien tarinaperinteessä eräänlaisia suojelushenkiä tai kreikkalaistyyppisiä demoneita, jotka puhuivat ennustajille ja runoilijoille. Koraanissa heistä tulee mahdollisesti juutalaisuuden vaikutuksesta paholaisia. Aina he eivät ole itsessään pahoja, mutta kuuluvat kuitenkin paholaisen eli Iblisin johtamiin joukkoihin. Iblis ja šaitanit kuiskivat ihmisten korviin pahoja ajatuksia, mutta vailla todellista valtaa ihmisiin; he voivat vain houkutella [1]