Saamelainen keittiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saamelainen keittiö on perustunut ennen kaikkea pohjoisen Fennoskandian luonnon tarjoamiin resursseihin. Saamelaisten perinteinen elämäntapa perustui luonnon kiertokulkuun ja vuotuissykliin, ja saamelainen ruokakulttuuri mukautui siihen, mitä luonto tarjoaa eri vuodenaikoina. Etenkin poronhoito ja kalastus ovat olleet saamelaisille tärkeitä; nykyisinkin arvostettuja perinteisiä saamelaisia ruoka-aineksia ovat poronliha, kala ja marjat, ja niitä käytetään yhä ruoanvalmistuksessa.[1] Kaloista merkittävin on edelleen lohi, ja marjoista muun muassa hilla ja variksenmarja.[2] Myös peuranpyynti ja linnustus olivat saamelaisille tärkeää.[2] Tunnettuja saamelaisia perinneruokia ovat muun muassa poronverestä ja jauhoista valmistetut kakkuset, kumpukset, lihakeitto ja kalakeitto, kuivattu tai savustettu poronliha sekä kuivattu kala.[1]

Lampaan- ja poronmaitoa saamelaiset ovat käyttäneet 1700-luvun lopulta alkaen. Maidosta valmistettiin syksyisin kuivattuja ja jäädytettyjä juustoja talven varalle. Rasvana käytettiin kalanmaksasta käristettyä rasvaa, kunnes 1900-luvun alussa siirryttiin norjalaiseen margariiniin. Perunaa syötiin perinteisesti vain kesäisin. Pettua käytettiin yleisesti sekä leipiin että puuroihin. Juhlaan leivottiin rusinoilla maustettua leipää, ja eväsleipänä käytettiin aivorieskaa.[2]

Lihat ja suuret kalat kuivatettiin katoksen alla vartailla. Verta kuivattiin verimahoissa.[2] Viljaa ja suolaa hankittiin vaihtokaupalla pohjoisten merien kauppalaivoista, ja kesäisin käytiin etelässä kauppamatkoilla.[2]

Saamelaisilla oli perinteisesti tapana syödä tukeva illallinen, jolla nautittiin liha- tai kalakeittoa. Aamuisin syötiin rasvaista puuroa tai verilientä, ja joskus juotiin teetä. Maanviljelijät söivät neljästi päivässä; kalastajat ja metsästäjät söivät epäsäännöllisemmin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Saamelainen ruokakulttuuri Gáldu - Alkuperäiskansojen oikeuksien osaamiskeskus. Viitattu 14.7.2013.
  2. a b c d e f Saukko, Elsa: Totto XVI: Lapin ruokaperinteen juuret Lapin ammattiopiston Edu-palvelu. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 14.7.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kurula, Timo: Niiles-Jounin saamelaisia makuja. Reseptit: Niiles-Jouni Aikio ja Anne Marjomaa. Tekstit: Timo Kurula. Espoo: Kassiopeia Finland, 2005. ISBN 952-99655-0-8.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.