Helsingin Saalem-seurakunta

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Saalem-seurakunta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saalem-temppeli Näkinkujalla Helsingin Hakaniemessä.

Helsingin Saalem-seurakunta on Suomen suurin helluntaiseurakunta, jossa on 3 381 jäsentä (2012) ja joka on perustettu 1928.[1] Seurakunnan kokoustila Saalem-temppeli sijaitsee Hakaniemessä, ja se on yksi Helsingin suurimmista kokoustiloista. Seurakuntaa johtaa TM Mika Yrjölä.[2]

Toimintaa

Helsingin Saalem-seurakunta tekee evankelioimistyötä pääkaupunkiseudulla. Raamattukoulu antaa mahdollisuuden Raamatun ja teologian syvempään tuntemiseen.[3]

Saalem on koko olemassa olonsa ajan pyrkinyt synnyttämään myös uusia helluntaiseurakuntia sekä pääkaupunkiseudulle että muuhun Suomeen. Uusin pääosin Saalemin toiminnan kautta syntynyt tytärseurakunta on Vantaan Kotikirkko Pakkalassa, joka itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuonna 2012.

Kristittyjen yhteisiin toimintoihin Saalem on osallistunut Helsingin Yhteiskristillisen Evankelioimistoimikunnan (HYKE) kautta. Saalem on myös Maailman Evankelioimisen Suomen Keskuksen (MESK) jäsen.[4]

Toimitilat

Useimmat seurakunnan tilaisuuksista pidetään Saalem-temppelissä, joka sijaitsee Hakaniemessä. Saalem-temppelissä on erilaisia tiloja viidessä kerroksessa, ja pääsali käsittää 1 620 istumapaikkaa. Seurakunta tarjoaa tilaisuuksien yhteydessä henkilökohtaista rukouspalvelua.

Aluetyö

Saalem-seurakunnalla on aluetyötä Vantaan Pakkalassa, jossa toimii Vantaan Kotikirkko, sekä Hakunilassa, jossa toimii Hakunilan kotikirkko.[5]

Diakoniatyö

Diakoniatyön kautta Saalem-seurakunta pyrkii tukemaan ihmisiä erityisesti tarpeissa, joihin yhteiskunnan tarjoamat yleiset palvelut eivät ulotu. Työmuotoja ovat vanhusten ystäväpalvelu, vammaistyö, näkövammaistyö ja katulähetystyö.[6]

Kristillinen musiikkikoulu

Saalem-seurakunnalla on oma kristillinen musiikkikoulu. Sen rehtorina toimii Piritta Poutala.[7]

Lähetystyö

Saalem-seurakunta lähetti ensimmäisen lähetystyöntekijänsä Kiinaan jo vuonna 1929. Nykyisin seurakunta tekee lähetystyötä eri puolilla maailmaa ja pyrkii avustamaan ajankohtaisissa sosiaalisissa projekteissa. Se toimii yhdessä Suomen helluntaiseurakuntien lähetysjärjestön Fida Internationalin kanssa ja Saalemilla on 24 lähettiä 13 eri maassa.[8]

Lehdet

Saalem-seurakunta julkaisee Kristitty -nimistä kristillistä aikakauslehteä, joka ilmestyy 9 tai 10 kertaa vuodessa.[9] Jäsenlehden levikki on 2 365.

Radio ja televisio

Saalem-seurakunnalla on oma ohjelma-aika Radio Deissä ja Lähiradiossa. Televisio- ja videotyö tapahtuu Hyvän Sanoman Radion kautta.

Historiaa

Suomeen helluntaiherätys tuli vuonna 1911, jolloin norjalainen metodistipastori Thomas Ball Barratt vieraili ensi kerran Suomessa. Kotimaa-lehden silloinen päätoimittaja Pekka Brofeldt antoi asialle palstatilaa. Helsingissä syntyi herätyksen johdosta vuonna 1920 kaksikielinen seurakunta Filadelfia, jonka paimeneksi valittiin vuonna 1925 Helsingissä yliopisto-opintonsa suorittanut metsänhoitaja Eino I. Manninen.

Kaksikielisen työn käytännöllisten vaikeuksien vuoksi Manninen päätti yhdessä joidenkin muiden suomenkielisten uskovien kanssa perustaa uuden seurakunnan, joka otti nimekseen Saalem. Manninen toimi seurakunnan vastaavana paimenena lähes 40 vuotta aina kuolemaansa saakka. Saalemin johtajina ovat perustamisesta nykyhetkeen toimineet:

Helsingin Saalem yhdistyi vuonna 1934 toisen helluntaiseurakunnan, Siloamin kanssa. Vuonna 1938 seurakunta sai ensimmäisen oman rukoushuoneensa. Se valmistui Kallion kaupunginosassa Pengerkatu 9:ään ja palveli seurakuntaa vuosikymmeniä.

Toisen maailmansodan aika oli seurakunnalle vaikeaa. Eino Mannisen ehdokkuus eduskuntavaaleissa johti Saalem-seurakunnan hajaantumiseen. Osa seurakuntalaisista perusti 1945 Lauri Hokkasen johdolla Siion-seurakunnan.

Kasvu 1950- ja 1960-luvulla oli tasaista mutta hitaampaa kuin alkuaikojen kasvu. Seuraava voimakkaan kasvun kausi sijoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun, aikoihin jolloin Niilo Yli-Vainion toiminnan ansiosta helluntailaisuus oli voimakkaasti julkisuudessa.

1970-luvulla, kun Pengerkadun tilat eivät enää vastanneet kasvaneen toiminnan vaatimuksia, alettiin suunnitella uutta rukoushuonetta, joka valmistui Hakaniemeen osoitteeseen Näkinkuja 3. Uuden 1620 istumapaikkaa käsittävän Saalem-temppelin vihkiäisjuhlaa vietettiin 1.1.1978.[10]

Saalem-seurakuntia muualla

Myös monissa muissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa paikallisia helluntaiseurakuntia kutsutaan Saalem-seurakunniksi. Mm. Hämeenlinnassa ja Helsingin Malmilla sijaitsevat Hämeenlinnan Saalem - ja Malmin Saalem -nimiset seurakunnat.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla