SU-85

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
SU-85
Su-85 TBiU 8.jpg
Tyyppi rynnäkkötykki
Pituus
– putki edessä 8,15 m
– pelkkä runko 6,1 m
Leveys 3 m
Korkeus 8,15 m
Taistelupaino 29,6 tonnia
Maksiminopeus
– tiellä 55 km/h
Toimintasäde 400 km
Pääase 85 mm D-5T-tykki
Muu aseistus ei ole
Panssarointi 45 mm
Moottori 12-sylinterinen V-2 (diesel)
493 hv
368 kW
Miehistö 4 (komentaja, ajaja, ampuja, lataaja)
Valmistusmaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto

SU-85 on neuvostoliittolainen, toisessa maailmansodassa käytetty rynnäkkötykki. Sen päätarkoitus oli panssaritorjunta. Vaunuja rakennettiin noin 2000 kappaletta.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SU-85:n nimen alkuosa SU on lyhenne sanoista samohodnaja ustanovka (ven. самоходно установка, suom. itseliikkuva asunnus/alusta/lavetti). Nimen loppuosa tulee tankissa käytetystä 85 mm:n tykistä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KV-1:n ja T-34:n 76 mm tykki oli tehoton syksyllä 1942 käyttöön tullutta Saksan uutta Tiger-vaunua vastaan, ja myöhemmin saatiin tietoja uusista Saksan kehittämistä panssarivaunuista, piti kehittää uusi, järeämmällä tykillä varustettu tankki. SU-85:n kehittäjänä toimi Lev S. Trojanov. Se on muunnos 122 mm haupitsilla varustetusta SU-122-telatykistä, johon on sijoitettu pääaseeksi 85 mm:n D-5S-tykki. SU-122 puolestaan perustuu T-34-vaunun alustaan.

SU-85:n tuotanto aloitettiin kesällä 1943 ja ensimmäiset vaunut saatiin käyttöön elokuussa. SU-85:ssä oli erinomainen liikkuvuus ja matala profiili, mutta mallin tuotanto lopetettiin vuoden 1944 lopulla, kun T-34:n samalla tykillä varustettu versio T-34-85 tuli käyttöön. Sen käyttö Neuvostoliitossa lopetettiin pian sodan jälkeen, mutta vaunua vietiin moniin Neuvostoliiton kumppanivaltioihin. Pohjois-Koreassa ja Vietnamissa sitä käytettiin vielä monia vuosia.[1] SU-85:n korvasi 100 mm D-10-tykillä varustettu SU-100.

Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SU-85M oli muokattu versio, jossa oli SU-100-tyyppinen komentajan kupoli.
  • WPT-34 oli puolalainen 1960-luvulla tuotettu muunnos SU-85:stä, T-34:stä ja SU-100:sta. Toimi korjaus- ja huoltoajoneuvona.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perrett, Bryan: Soviet Armour Since 1945, s. 84. Lontoo: Sterling Publishing, 1987. ISBN 0-7137-1735-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]