Sitra (rahasto)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta SITRA)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo rahastosta. Soittimesta katso Sitra.
Sitra
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
Perustettu 1967
Perustaja Suomen Pankki
Päämaja Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Yliasiamies Atte Jääskeläinen
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra[1] on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitran visiona ja tavoitteena on Suomi, joka menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta - sellaista tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.[2]

Sitran yliasiamiehenä toimii Atte Jääskeläinen. Hallinnon ytimen muodostavat hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä.

Sitra ei saa rahoitusta valtion budjetista, vaan kaikki toiminta rahoitetaan sijoitusomaisuudesta kertyvillä tuotoilla. Vuoden 2022 lopussa Sitran sijoitusten markkina-arvo oli noin 941 miljoonaa euroa. Sitrassa on noin 180 työntekijää[3].

Aloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1967 eduskunta perusti Sitran 100 miljoonan markan peruspääomalla (140 miljoonaa vuoden 2006 euroa) ja päätti, että "rahaston tuottoja on käytettävä sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, jotka edistävät Suomen markan arvon vakiintumista, maamme taloudellisen kasvun nopeuttamista ja kansainvälisen kilpailukykymme parantamista".[4]

Sitran toiminta ja vaikuttavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra siirtyi eduskunnan alaisuuteen vuonna 1991. Laki Sitrasta (24.8.1990/717) määrittelee Sitran tehtävän seuraavasti[5]:

»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»

Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta vuonna 1990 annettua lakia on muutettu 1995 (21.4.1995/647), 1999 (21.5.1999/623) sekä 2018 (28.12.2018/1366).[5]

Sitran strategian keskiössä on visio reilusta, kestävästä ja innostavasta tulevaisuudesta. Käytännössä Sitra ennakoi yhteiskunnan muutoksia, selvittää kehitysvaihtoehtoja, tekee kokeiluja, kehittää toimintamalleja ja tuo ihmiset ja organisaatiot yhteen, jotta uudistuminen onnistuu.

Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Viimeisin Sitran työtä laajasti tarkastellut, ulkoistettu ja riippumaton vaikuttavuusarviointi valmistui vuonna 2019. Seuraavan kerran arviointi toteutetaan vuonna 2024.

Sitran strategiset painopisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran visio, strategia ja painopisteet päivitettiin viimeksi vuoden 2021 alussa. Toiminta jakautuu temaattisesti ja tavoitteiltaan kolmeen osaan:

Kestävyysratkaisut-teema vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja vauhdittaa ekologista jälleenrakentamista.Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu

Hallintoneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat kansanedustajat[6]:

  • Mika Lintilä (kesk.), puheenjohtaja
  • Mika Kari (sd.), varapuheenjohtaja
  • Janne Jukkola (kok.)
  • Pihla Keto-Huovinen (kok.)
  • Pekka Toveri (kok.)
  • Laura Huhtasaari (ps.)
  • Ari Koponen (ps.)
  • Veijo Niemi (ps.)
  • Saku Nikkanen (sd.)
  • Annika Saarikko (kesk.)
  • Oras Tynkkynen (vihr.)
  • Mai Kivelä (vas.)
  • Joakim Strand (r.)
  • Peter Östman (kd.)

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä viisi jäsentä:

  • Susanna Huovinen, alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö, vpj.
  • Tarja Halonen, presidentti
  • Keijo Hämäläinen, rehtori, Tampereen yliopisto
  • Jorma Ollila, DI, VTM
  • Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö

Yliasiamiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operatiivista toimintaa johtaa yliasiamies, joka vastaa Sitran hallinnosta ja kehittää organisaation toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.lähde?

Yliasiamiehen nimittää Sitran hallintoneuvosto Sitran hallituksen esityksen perusteella[7]. Hallintoneuvosto saattaa poiketa hallituksen esityksestä. Esimerkiksi vuonna 2003 Sitran hallitus esitti yliasiamiehen tehtävään Bengt Holmströmiä, mutta Sitran hallintoneuvosto valitsi johtoon Esko Ahon[8][9]. Vuonna 2023 Sitran hallitus esitti yliasiamieheksi tutkija Tommi Laitiota, mutta hallintoneuvosto päätti nimittää tehtävään Atte Jääskeläisen[10].

Yliasiamiehelle maksetaan palkkaa 18 553 euroa kuukaudessa[11].

Yliasiamiehet:[4]

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtoryhmän jäsenet[6]:

  • Atte Jääskeläinen, yliasiamies
  • Veera Heinonen, johtaja, Demokratia ja osallisuus
  • Nina Honkala, operatiivinen johtaja
  • Kristo Lehtonen, johtaja, Reilu datatalous
  • Lasse Miettinen, johtaja, Kestävyysratkaisut
  • Elina Ravantti, viestintäjohtaja
  • Sami Tuhkanen, sijoitusjohtaja

Toiminnan painopisteet eri vuosikymmenillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra on perustamisestaan saakka ollut tulevaisuusorganisaatio. Se on vuosien ja vuosikymmenien mittaan muuttunut T&K-rahoitajasta yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi.[15]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta perusti Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lahjana Suomen kansalle. Sitran tehtäväksi kirjattiin lakiin kilpailukyky ja kasvu, eli huomisen menestyvä Suomi. Sitran ensimmäinen hanke liittyi ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn.[16]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra rahoitti tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, muun muassa Xylitolin kehitystyötä. Sitra aloitti myös talouspolitiikan johtamiskurssin sekä muun muassa perusti yhdessä Suomen Kulttuurirahaston ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Keksintösäätiön. Myös futurologia nousi Sitran agendalle.[17]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitra toi pääomasijoitustoiminnan Suomeen. Sitran rahoittama yhdistelmä-DNA-projekti oli lähtölaukaus suomalaiselle geenitutkimukselle.[18][19]

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla Sitra oli Suomen suurin pääomasijoittaja. Sitra käynnisti myös tutkimus- ja koulutushankkeita sekä innovatiivisia hankkeita, aiheet vaihtelivat biohajoavista implanteista tietoyhteiskuntastrategiaan. Esko Ahon pääministerikaudella Sitra sai valtiolta lahjoituksena Nokian osakkeita peruspääoman korottamiseksi. Sitra siirtyi Suomen Pankin alaisuudesta suoraan eduskunnan alaiseksi.[20]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Sitrasta tuli yhteiskunnallinen uudistaja. Talouspolitiikan koulutus lopetettiin.[21]

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitran tekee ennakointi- ja megatrendityötä. Sitra ja yhteistyökumppanit lähtevät toteuttamaan sähköistä palveluväylää ja vauhdittamaan digitalisaatiota. Sitra tuo Suomeen vaikuttavuusinvestoinnin.[22]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskisijoitusten hoito kilpailuttamatta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt.[23] Myös MOT käsitteli asiaa.[24]

Sitran aiheesta julkaiseman tiedotteen mukaan rahastojen hallinnointia ei ole perustamisvaiheessa kilpailutettu, sillä yksityiset ja yksityisluonteiset sijoittajat muodostavat rahastossa enemmistön eikä virallisen kilpailuttamisen velvoitetta siksi synny. Tiedotteen mukaan perustettavien rahastojen kaupallinen luonne ja selkeä tuottotavoite huolehtivat siitä, että rahastojen hoito tulee kilpailutetuksi markkinaehtoisesti. Tiedotteen mukaan Sitran perustamiin hallinnointiyhtiöihin siirtyneet entiset Sitran toimihenkilöt ovat toimialaosaamisellaan huolehtineet, että sijoitusrahastot ovat toiminnallaan kehittäneet myös niitä toimialoja joille ne on perustettu.[25]Eduskunnan Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenistä koostuva hallintoneuvosto totesi vuonna 2007 Sitralta asiasta saamansa selvityksen perusteella, että Sitralla on hallintoneuvoston luottamus.[25]

Pekka Himanen -kohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2012 Sitra oli osallisena Himas-kohussa, jossa Valtioneuvoston kanslia tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksavan kansainvälisen tutkimuksen. Sitra oli tutkimuksen maksaja Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.[26]

Sijoitustappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2019 Kauppalehti kirjoitti että Sitra on tehnyt vuonna 2018 60 miljoonan osakesijoituksillaan 55 miljoonaa euroa tappiota. Suurin suora sijoitus oli pörssiyhtiö FIT Biotechiin, joka hakeutui konkurssiin.[27]

Muutosehdotuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainakin SDP on vaatinut Sitran osittaista alasajoa ja varojen siirtämistä valtion budjettiin.[28]

Vuonna 2019 parlamentaarisen Sitra-työryhmä arvioi Sitran toimintaa ja ehdotti raportissaan muun muassa muutoksia hallintorakenteeseen:[29]

»Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Sitran hallintorakennetta. Sitralle esitetään säädettäväksi oma, Suomen Pankin pankkivaltuutetuista erillinen hallintoneuvosto, jonka jäsenmäärää ehdotetaan lisättäväksi tarkoituksena vahvistaa rahaston parlamentaarista ja laaja-alaista ohjausta. Hallintoneuvoston tehtävät säilyisivät keskeisiltä osin ennallaan siten, että Sitran nykyinen asema riippumattomana toimijana turvataan. Eräitä hallintoneuvoston tehtäviä esitetään kuitenkin tarkennettavaksi suhteessa Sitran hallituksen tehtäviin. Myös hallituksen jäsenten valintamenettelyä ja kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin Sitran toiminnallisia tarpeita. Yliasiamies ei ehdotuksen mukaan enää olisi hallituksen jäsen. Myös hallituksen asemaa yliasiamieheen nähden ehdotetaan vahvistettavaksi ja hallituksen tehtäviä tarkennettavaksi.»

[29]

Tohtori Heikki Pursiaisen mukaan Sitran toiminnan kustannuksilla voitaisiin rahoittaa kuusi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n kokoa olevaa tutkimuslaitosta. Nykytutkimusmenetelmillä on mahdollista oikeasti selvittää poliittisten päätösten vaikutuksia, mutta rahoituksen niukkuus on keskeinen syy siihen, että koulua, innovaatioita, syrjäytymistä, työllisyyttä ja maahanmuuttoa koskevien päätösten takaa puuttuu tällaista tutkimustietoa. Huippututkijoilla on pulaa rahoituksesta mutta Sitra tuottaa valtavilla resursseillä "epämääräisiä raportteja vaihtoehtotaloudesta", mihin voisi käyttää vähemmänkin rahaa.[30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lyhenneluettelo (Arkistoitu sivu) 17.4.2012. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 16.6.2015.
  2. ↑ [1]
  3. ↑ Sitra työpaikkana Viitattu 3.4.2019
  4. ↑ a b Sitran historia 2009. Sitra. Arkistoitu 6.12.2007. Viitattu 13.10.2017.
  5. ↑ a b Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Finlex. Viitattu 3.4.2019.
  6. ↑ a b Organisaatio ja päätöksenteko Sitra. Viitattu 28.8.2019.
  7. ↑ a b Sitran yliasiamiehen haku on auki Sitra. Viitattu 22.9.2019.
  8. ↑ Päivi Isotalus: Sitran nimitykset eivät aina mene nuottien mukaan Kauppalehti. Viitattu 22.9.2019.
  9. ↑ Sitralle uusi yliasiamies torstaina Yle Uutiset. Viitattu 22.9.2019.
  10. ↑ Nimitykset | Poliitikoista koostuva hallintoneuvosto torjui Sitran hallituksen ehdokkaan yliasiamieheksi Helsingin Sanomat. 8.5.2023. Viitattu 12.5.2023.
  11. ↑ a b Jyrki Katainen Sitran johtoon täpärässä äänestyksessä Yle Uutiset. Viitattu 22.9.2019.
  12. ↑ Sitra | Atte Jääskeläinen Sitran yliasiamieheksi Helsingin Sanomat. 5.5.2023. Viitattu 12.5.2023.
  13. ↑ Jyrki Katainen valittiin Sitran johtoon yhden äänen erolla, yliasiamiehen palkkaa ja etuja heikennettiin – näin kansanedustajien äänet jakautuivat Helsingin Sanomat. 20.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  14. ↑ Työelämä | Jyrki Katainen jättää Sitran, siirtyy yksityiseen yritykseen Helsingin Sanomat. 19.1.2023. Viitattu 12.5.2023.
  15. ↑ Tarinoita tulevaisuudesta – Sitran matka t&k-rahoittajasta yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  16. ↑ 1960-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  17. ↑ 1970-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  18. ↑ 1980-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  19. ↑ DNA:n arvoitus 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2017.
  20. ↑ 1990-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  21. ↑ 2000-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  22. ↑ 2010-luku 2017. Sitra. Viitattu 8.4.2019.
  23. ↑ Sitran entiset johtajat hoitavat sen miljoonia, Esko Ahon mukaan riskirahoja hallinnoidaan silti markkinaehtoisesti. Helsingin Sanomat, 2.12.2007, s. A3.
  24. ↑ Ainola, Olli: Varma voittoarpa (Archive.org) MOT. Yle. Arkistoitu 30.7.2013. Viitattu 27.12.2010.
  25. ↑ a b Hallintoneuvostolta selkeä tuki Sitralle 7.12.2007. Sitra. Arkistoitu 1.1.2008. Viitattu 25.12.2009.
  26. ↑ Valtio tilasi professori Himaselta kalliit visiot 24.8.2012. Talouselämä. Viitattu 22.9.2020.
  27. ↑ KL: Veronmaksajien rahoittama Sitra hassasi 55 miljoonaa euroa umpisurkeisiin osakesijoituksiin Iltalehti.fi.
  28. ↑ Pelissä 800 miljoonan euron potti Yle.fi.
  29. ↑ a b Parlamentaarisen Sitra-työryhmän loppuraportti 2019. VM. Viitattu 16.4.2019.
  30. ↑ Sokea piste Sitra (SK 3/2024, sivu 13) Suomen Kuvalehti. 15.1.2024.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Särkikoski, Tuomo: Sitra. Tulevaisuus tehtävänä. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-5027-2.
  • Allén, Tuovi ja Karhu, Matti (toim): Pennejä taivaasta? – Talouspolitiikkakoulutusta 25 vuotta. Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37-3893-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sitra_(rahasto)&oldid=22277864”