Scandinavian Airlines
| Scandinavian Airlines | |
|---|---|
 |
|
|
IATA: SK – ICAO: SAS
|
|
| Kutsukoodi | SCANDINAVIAN |
| Perustettu | 1. syyskuuta 1946 |
| Laivaston koko | 130 |
| Kohteiden määrä | 121 |
| Tunnuslause | We are travelers |
| Solmukohdat |
|
| Emoyhtiö | SAS Group |
| Tytäryhtiö(t) | SAS Connect |
| Kotipaikka | Solna, Tukholma, Ruotsi |
| Kanta-asiakasohjelma | EuroBonus |
| Allianssi | Star Alliance (1997-2023) |
| Avainhenkilö(t) |
|
| Yhtiön sivut |
www |
Scandinavian Airlines, usein lyhennetty muotoon SAS[1], aiemmin Scandinavian Airlines System[1], on Ruotsin ja Tanskan[2] kansallinen lentoyhtiö, sekä Skandinavian suurin lentoyhtiö.
SAS Groupin osana toimiva Star Alliancen perustajajäsenlentoyhtiö operoi lentoja 119 kohteeseen. SAS:n pääsolmukohta on Kööpenhaminan lentoasema, josta yhtiö lentää yli viiteenkymmeneen kaupunkiin Europassa. Oslo-Gardermoenin lentoasema ja Tukholma-Arlandan lentoasema kolmellakymmenellä eurooppalaisella kohteellaan ovat muita tärkeitä solmukohtia. Näiden lisäksi SAS:lla on pienempiä solmukohtia Bergenin lentoasemalla, Göteborg-Landvetterin lentoasemalla, Stavangerin lentoasemalla ja Trondheimin lentoasemalla.
Marraskuussa 2015 alkaneen ja lokakuussa 2016 päättyneen tilikauden aikana yhtiön lennoilla kulki noin 29 miljoonaa matkustajaa, joista noin 1,3 miljoonaa tilauslennoilla. Yhtiön liikevaihto oli noin 39,5 miljardia Ruotsin kruunua ja nettotulos 1,3 miljardia Ruotsin kruunua.[3][4]
Yhtiön laivastossa oli lokakuuss a2022 130 lentokonetta. SAS:n laivasto koostuu Airbus A319, A320, A321, A330, A350 XWB, 737-700, 737-800 ja Bombardier CRJ 900 -konetyypeistä.
Täysipäiväisiä työntekijöitä on 10 710.[5]
Yhtiön helmikuussa 2020 julkaisemassa mainoksessa väitettiin, että skandinaaviset perinteet ja kulttuuri ovat vain tuontitavaraa, ja niitä ei oikeasti ole olemassa. Mainos sai runsaasti vihaista palautetta ja boikottikehoituksia. Palautteesta huolimatta yhtiö kertoi seisovansa mainoksen takana.[6]
SAS:n imoitettiin helmikuussa 2022 olevan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.[7] Lokakuussa 2023 pääomasijoitusyhtiö Castlelake ilmoitti ostavansa 32 prosenttia SAS:n osakkeista, Tanskan valtio ilmoitti lisäävänsä omistustaan SAS:issa 21,8 prosentista 25,8 prosenttiin ja Air France-KLM ilmoitti ostavansa 19,9 prosenttia SAS:n osakkeista.[8] Tässä yhteydessä SAS siirtyy Star Alliancesta SkyTeamiin[9]. SAS:n osakkeiden noteeraus Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon pörsseissä loppuu vuonna 2024[10].
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentoyhtiö syntyi elokuussa vuonna 1946, kun Tanskan, Ruotsin ja Norjan valtioiden lentoyhtiöt Det Danske Luftfartselskab A/S, Det Norske Luftfartsrederi ja Svensk Interkontinental Lufttrafik AB perustivat yhteisyrityksen lentämään maanosien välistä liikennettä Skandinaviasta. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan Euroopan reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.[11]
Paikallisten lentoyhtiöiden ostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SAS hankki itselleen asteittain enemmän hallintaa Skandinavian lentomarkkinoista ostamalla osittain tai kokonaan paikallisia lentoyhtiöitä, kuten Braathens ja Widerøe Norjassa, Linjeflyg ja Skyways Ruotsissa, sekä Cimber Tanskassa. Vuonna 1989 SAS osti pääjohtaja Jan Carlzonin johdolla 18,4 % osuuden Continental Airlinesin emoyhtiöstä Texas Air Corporationista pyrkimyksenä luoda maailmanlaajuinen allianssi. Myöhemmin tämä osuus myytiin eteenpäin. 1990-luvulla SAS osti 20 % osuuden British Midlandsista. SAS osti 95 % Spanairista, Espanjan toiseksi suurimmasta lentoyhtiöstä. SAS osti myös Air Greenlandista 95 % osuuden.
Star Alliancen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SAS perusti toukokuussa 1997 maailmanlaajuisen lentoyhtiöallianssi Star Alliancen Air Canadan, Lufthansan, Thai Airways Internationalin ja United Airlinesin kanssa. Neljää vuotta aiemmin SAS:n yritys yhdistyä KLM:n, Austrian Airlinesin ja jo-lakkautetun Swissairin kanssa epäonnistui. Tämän suunnitelman nimi oli Alcazar, ja sen tavoitteena oli luoda Euroopan suurin lentoyhtiö, Symphony.
Lähihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Scandinavian Airlines osti Braathensin vuonna 2001. Nimeä SAS Braathens käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin SAS Norge.[12] Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön SAS Snowflake. Snowflake lopetti toimintansa 21. lokakuuta 2004.
Vuonna 2004 SAS jaettiin neljään yhtiöön: SAS Scandinavian Airlines Sverige AB, SAS Scandinavian Airlines Danmark A/S, SAS Braathens AS ja SAS Scandinavian International AS. SAS Braathens uudelleenbrändättiin SAS Scandinavian Airlines Norge AS:ksi vuonna 2007.[13] Vuonna 2009 neljä yhtiötä yhdistettiin jälleen yhdeksi, ja SAS Scandinavian System AB syntyi.
Mats Jansson aloitti SAS:n konsernijohtajana lokakuussa 2006. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö, minkä takia se on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 iloitettiin, että Jansson lähtee SAS:sta syksyn aikana.[14]
Norjan valtio ilmoitti 27. kesäkuuta 2018, että se oli myynyt kaikki omistamansa osakkeet institutionaalisille sijoittajille hintaan 63 miljoonaa euroa.[2] SAS:ssa ei siis enää ole norjalaisomistusta.
Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Scandinavian Airlines lentää 121 kohteeseen 34 maassa (tilanne joulukuussa 2021).[15][16]
Kaupunkitilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tässä tilastossa on SAS:n kiireisimmät lentokentät, tilanne maaliskuulta 2014.
| Sija | Lentoasema | Lähtöjä päivässä | Kohteita |
|---|---|---|---|
| 1 | Kööpenhamina (CPH) | 435 | 86 |
| 2 | Tukholma (ARN) | 410 | 73 |
| 3 | Oslo (OSL) | 287 | 64 |
| 4 | Bergen (BGO) | 129 | 49 |
| 5 | Stavanger (SVG) | 118 | 35 |
| 6 | Trondheim (TRD) | 116 | 44 |
| 7 | Göteborg (GOT) | 57 | 17 |
| 8 | Bodø (BOD) | 55 | 19 |
| 9 | Tromssa (TOS) | 49 | 31 |
| 10 | Lontoo (LHR) | 31 | 5 |
Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
_@_ZRH,_Jan_2011.jpg)
Nykyinen laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 2023 Scandanavian Airlinesin laivasto koostuu seuraavista konetyypeistä. Laivaston keski-ikä on 9,2 vuotta.[17][18][19][20]
| Konetyyppi | Lukumäärä | Tilauksia | Matkustajapaikkoja | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| Airbus A319-100 | 4 | — | 150 | |
| Airbus A320-200 | 11 | — | 168 | Korvataan Airbus A320neo -koneilla.[21] |
| Airbus A320neo | 47 | 13[21] | 180 | Toimitukset vuoteen 2023 asti. Korvaa Boeing 737 -sarjan koneet ja Airbus A320-200 -koneet. |
| Airbus A321LR | 3 | — | 157 | |
| Airbus A330-300 | 8 | — | 262 | |
| 266 | ||||
| Airbus A350-900 | 3 | 300 | Toimitukset vuoteen 2024 asti. | |
| ATR 72-600 | 7 | — | 70 | liikennöijänä Xfly |
| Boeing 737-700 | 1 | — | 141 | MedEvac |
| Bombardier CRJ-900LR | 11 | — | 90 | liikennöijänä CityJet |
| 6 | 88 | liikennöijänä Xfly | ||
| Yhteensä | 90 | 13 |
| Konetyyppi | Lukumäärä | Tilauksia | Matkustajapaikkoja | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| Airbus A320neo | 29 | 180 | ||
| Yhteensä | 29 |
| Konetyyppi | Lukumäärä | Tilauksia | Matkustajapaikkoja | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| Embraer E195 | 10 | 114 | ||
| Yhteensä | 10 |
Dash Q400-koneiden poisto laivastosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loppuvuonna 2007 SAS:n kanadalaisvalmisteiset Bombardier Dash-8-400 -potkuriturbiinikoneet joutuivat vakaviin vaaratilanteisiin kahdeksan kertaa. Syyn todettiin olevan laskutelineissä.
- 9.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Aalborgin lentokentälle laskeutumisen aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti laskussa, kone kaatui oikean siiven varaan, kääntyi tulosuuntaansa ja päätyi pellolle. Oikea moottori syttyi tuleen, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.
- 12.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Vilnan lentoasemalle samoin lennon aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti tälläkin kertaa, mutta jälleen vältyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Kaikki SAS:n Dash-8-400 koneet poistettiin tilapäisesti käytöstä tarkastuksia varten.
- Viimeisin vaaratilanne tapahtui 27.10.2007 Kööpenhaminan lentoasemalla. Dash-8-400 koneen laskutelinettä ei saatu lukittumaan kunnolla tunteja kestäneistä yrityksistä huolimatta, ja lopulta kone joutui laskeutumaan siitä huolimatta. Laskuteline petti jälleen kesken laskun, ja kone jäi nojaamaan siipensä varaan. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta monet matkustajat olivat šokissa.[2] Koneen laskutelineet oli kuitenkin tarkastettu kuukautta aikaisemmin edellisten onnettomuuksien takia.
SAS ilmoitti 28.10.2007 lopettavansa Dash-8-400 konetyypillä operoinnin kokonaan. [3]
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lounget[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavilla lentoasemilla on SAS:n lounge-tilat:
- Brysselin lentoasema
- Charles de Gaullen lentoasema
- Chicago, O'Haren lentoasema
- Kööpenhaminan lentoasema (2)
- Göteborgin lentoasema
- Helsingin lentoasema, Terminaali 1
- Luulajan lentoasema SAS Café Lounge
- Malmön lentoasema SAS Café Lounge
- Newarkin kansainvälinen lentoasema
- Oslon lentoasema
- Tukholma-Arlandan lentoasema
- Tromssan lentoasema SAS Café Lounge
- Trondheimin lentoasema SAS Café Lounge
- Ålesundin lentoasema SAS Café Lounge
EuroBonus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SAS:n kanta-asiakasohjelman nimi on EuroBonus. Jäsenet ansaitsevat pisteitä kaikilla SAS:n ja Widerøen lennoilla, kuten myös kaikilla Star Alliance-lennoilla. EuroBonuksella on yli 4,7 miljoonaa jäsentä.[4][22]
Ilmatyynyalukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1984–1994 SAS liikennöi ilmatyynyalusreittiä Malmön ja Kööpenhaminan lentoaseman välillä. Matkustajat pystyivät ilmoittumaan lennoilleen Malmössä ja ilmatyynyalukset toimivat ns. jatkolentoina Kööpenhaminaan. Vuonna 1994 ilmatyynyaluspalvelu korvattiin lautalla, joka jatkoi toimintaansa kunnes Juutinrauman silta avattiin vuonna 2000 ja Malmöstä pääsi Kööpenhaminaan junalla.
Wi-Fi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SAS tarjoaa langattoman Internet-yhteyden kymmenessä 737-800-lentokoneessa sekä useissa pitkänmatkankoneissa. Wi-Fi on ilmainen EuroBonus Gold ja -Diamond-kortinhaltijoille, sekä Business- tai SAS Plus -lipun ostaneille matkustajille. Loput matkustajat pystyvät ostamaan Internet-yhteyden kuudella eurolla tai tuhannella EuroBonus-pisteellä Skandinaviassa ja muualla Euroopassa lentäessä. Pidemmillä lennoilla Wi-Fi maksaa 15 euroa tai 3 000 EuroBonus-pistettä.
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Flightstats: Maailman täsmällisin lentoyhtiö
- Simpliflying: Paras sosiaalisen median käyttö kriisitilanteessa
2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Edge Awards: Lempilentoyhtiö
- Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
- Webbie: Vuoden internetkampanja
2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Webbie Award: Vuoden internetkampanja
2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Freddie Awards: Paras asiakaspalvelu Euroopassa/Aasiassa
- Sustainable Brand Index/Ympäristöä eniten säästävä lentoyhtiö
2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
- ServiceScore: Korkeimman palvelun lentoyhtiö
Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Luettelo Scandinavian Airlinesin onnettomuuksista
- 4.7.1948 SAS:n DC-6B SE-DBA törmäsi ilmassa brittiläiseen sotilaskoneeseen Northwoodissa, Lontoon pohjoispuolella. Kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat.
- 19.1.1960 Caravelle III OY-KRB syöksyi maahan lähellä Ankaraa Turkissa. Kaikki 42 koneessa ollutta kuolivat.
- 13.1.1969 SAS:n lennolla 933 ollut DC-8-62 LN-MOO osui mereen ollessaan laskeutumassa pimeällä Los Angelesiin. 15 ihmistä kuoli, 30 selvisi hengissä.
- 19.4.1970 DC-8-62 SE-DBE paloi kokonaan Rooman lentokentällä lähtökiidon aikana moottorista alkaneessa tulipalossa. Kaikki matkustajat ja henkilökunta ehtivät poistumaan koneesta.
- 13.1.1973 DC-9-21 LN-RLM:n lentäjä keskeytti lähtökiidon Oslon lentokentällä, mutta ei saanut konetta pysäytetyksi kiitotielle. Kone jatkoi jään peittämälle Oslonvuonolle, jonne se pysähtyi. Kaikki ehtivät poistumaan koneesta ennen kuin se vajosi jään läpi.
- 28.2.1984 SAS:n lennolla 901 Tukholmasta Oslon kautta New Yorkiin matkalla ollut DC-10 LN-RKB laskeutui 1 440 metriä JFK:n kiitotien 4R kynnyksen jälkeen eikä konetta saatu pysähtymään kiitotielle. Miehistö ohjasi koneen kiitotien oikealle puolelle välttääkseen törmäyksen lähestymisvaloihin. Kone päätyi lopuksi matalaan veteen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
- 27.12.1991 SAS:n lento 751, MD-81 ”Dana Viking” teki pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle molempien moottorien rikkoonnuttua puutteellisen jäänpoiston takia 78 sekunnin kuluttua lentoonlähdöstä. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti.
- 8.10.2001 MD-87 SE-DMA törmäsi sumussa Milanon lentokentällä lähtökiidossa pieneen Cessna-yksityiskoneeseen, joka oli harhautunut väärään paikkaan. Kone jatkoi lentäjän taitavasta hätäjarrutuksesta huolimatta matkatavararakennuksen seinään, ja kaikki molemmissa koneissa olleet 114 henkeä saivat surmansa. Lisäksi kuoli neljä matkatavararakennuksessa työskennellyttä. Lennonjohdon ohjeet Cessnalle todettiin puutteellisiksi, ja maatutka oli ollut jo pitkään epäkunnossa.
- 1.5.2013 SAS:n lennolla 908 Newarkista Osloon ollut Airbus A330 törmäsi rullaustiellä ExpressJetin Embraer E145 -koneeseen.[23]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- SAS Group
- airBaltic
- Widerøe
- Luettelo Pohjoismaiden suurimmista lentoasemista
- Luettelo Ruotsin lentoasemista
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ a b Norjan valtio myi koko omistuksensa lentoyhtiö SAS:sta – ainakin saksalainen kilpailija Lufthansa on ollut kiinnostunut ostamaan yhtiön HS Talous. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2018.
- ↑ SAS Annual Report 2015-2016 1.2.2017. SAS Group. Arkistoitu 18.2.2017. Viitattu 18.2.2017.
- ↑ a b SAS ANNUAL REPORT 2015/2016 www.sasgroup.net. Arkistoitu 18.2.2017. Viitattu 18.2.2017.
- ↑ SAS IN FIGURES 2015/2016 SAS Group. Arkistoitu 18.2.2017. Viitattu 18.2.2017.
- ↑ SAS-lentoyhtiön video raivostutti somen – väitti skandinaavisten perinteiden olevan tuontitavaraa iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
- ↑ Konkurssin partaalla räpyttelevä SAS saattaa päätyä yrityssaneeraukseen Helsingin Sanomat. 21.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
- ↑ SAS:ille heitettiin pelastusrengas – Air France-KLM uudeksi omistajaksi Ilta-Sanomat. 3.10.2023. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Analyysi: Suomalaiset matkaajat saavat kohta uusia yhteyksiä, kun kilpailu lisääntyy SAS:n jättikaupan myötä Yle Uutiset. 4.10.2023. Viitattu 5.10.2023.
- ↑ SAS:ille heitettiin pelastusrengas – Air France-KLM uudeksi omistajaksi mtvuutiset.fi. 3.10.2023. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ The SAS story – The beginning SAS. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
- ↑ SAS Braathens to be renamed SAS Norge
- ↑ SAS Group – Press se.yhp.waymaker.net. 6.2.2012. Arkistoitu 6.2.2012. Viitattu 18.2.2017.
- ↑ SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön 10.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 10. elokuuta 2010.
- ↑ Fly to Scandinavia with Scandinavian Airlines www.flysas.com. Viitattu 24.12.2021. (englanniksi)
- ↑ SAS Route Map and Destinations - FlightConnections www.flightconnections.com. Viitattu 24.12.2021. (englanniksi)
- ↑ SAS Scandinavian Airlines Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
- ↑ SAS Connect Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
- ↑ SAS Link Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Fleet - SAS SAS. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b SAS places order for an additional 50 Airbus A320neo aircraft to create a single-type fleet - SAS www.sasgroup.net. Viitattu 27.9.2021. (englanniksi)
- ↑ SAS:n EuroBonus-ohjelmalla jo yli 4 miljoonaa jäsentä | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 21.8.2015. Viitattu 18.2.2017.
- ↑ United Express, SAS planes clip each other at Newark [1] viitattu 31.7.2013
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Scandinavian Airlines Wikimedia Commonsissa
- SAS:n verkkosivut
- Scandinavian Flight Operations (Arkistoitu – Internet Archive) – Teknistä tietoa
Allianssi: Star Alliance
Lentoyhtiöt: SAS • Air Greenland
Entiset lentoyhtiöt: airBaltic • Spanair • Quantum Air • Estonian Air • Widerøe • Blue1