S/S Lauri
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| S/S Lauri | |
|---|---|
 S/S Lauri Savonlinnan Koivukannassa lokakuussa 2007. |
|
| Tyyppi |
Höyrykäyttöinen hinaaja Nykyisin huviliikenteessä |
| Lippuvaltio |
 Suomi |
| Kotipaikka | Savonlinna |
| Aiemmat nimet | - |
| Omistaja | Yksityisomistuksessa |
| Aiemmat omistajat | Valtion Rautatiet, Lpr (1931–1945); Vapo, Lpr (1945–1971); Harri Lallukka, Tero Lehto, Esko Pakkanen ja Pentti Roitto (1971–) |
| Rakennustelakka | A. Ahlström Osakeyhtiö, Varkaus |
| Vesillelasku | 1931 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 19,90 m |
| Leveys | 4,75 m |
| Syväys | 1,8 m |
| Bruttovetoisuus | 43,33 brt |
| Koneisto | Compound-höyrykone |
| Koneteho | 130 ihv kW |
| Nopeus | 8 kn |
S/S Lauri on Saimaalla yksityiskäytössä oleva höyryhinaaja. Se on viimeisiä A. Ahlströmin Varkauden konepajalla rakennettuja höyrylaivoja. Rautatiehallitus tilasi aluksen VR:n puutavaratoimiston esityksestä parantamaan VR:n Saimaan hinauskapasiteettia. Laivan hinta oli 750 000 mk ja se luovutettiin tilaajalleen lokakuussa 1931. Laivasta tehtiin kaunis ja tehokas, mutta kansirakenteiltaan se on hyvin pieni. Laurissa on ns. skottilainen laivakattila, jonka tilavuus on n. 8 m³ ja tulipinta 59 m² ja sen käyttöpaine on nykyisin vajaa 10 bar. Laivan yksi erikoisuuksista on keulassa kannen alla oleva salonki, jollaisia ei hinaajissa yleensä ollut. Tässä salongissa oli VR:n työntekijöillä oikeus matkustaa ja yöpyä.
Laiva toimi vuosina 1931–1968 VR/Vapon lotjahinaajana Saimaalla, hinaten lähinnä halkolotjia Lappeenrantaan Oriveden reitiltä. Lauri hinasi yleensä perässään 4–5 täyttä halkolotjaa, joskus jopa seitsemää. Lotjat purettiin useimmiten Lappeenrannan Rapasaaressa, jossa ne siirrettiin rautatievaunuihin. Laurin viimeiset työajot olivat marraskuussa 1968, jonka jälkeen laiva nostettiin seisomaan Vapon Luukkaan telakalle. Vuonna 1971 Vapo päätti myydä laivan tarjouskilpailun perusteella, "tarpeettomana".
Vuodesta 1971 lähtien S/S Lauri on höyrynnyt yksityiskäytössä Saimaalla, käyden kaksi kertaa Viipurissakin. Lauri on osallistunut yksityiskäyttöön siirryttyään kaikkiin Suomen höyrypursiseuran regatoihin. Laivan kotisatamana on Luukkaan telakan jälkeen ollut Savonlinnan Laitaatsilta. Lauri on telakoitu viimeksi keväällä 2008, jolloin sen pohja hiekkapuhallettiin ja lauhduttimen jääkaivo uusittiin. Yhtään pohjalevyä ei ole tarvinnut vieläkään vaihtaa, joka kertoo vahvasta rakenteesta sekä hyvästä ylläpidosta.
S/S Laurin miehistö on tullut höyrylaivapiireissä tunnetuksi positiivisesta asenteestaan ja musiikkiesityksistään. Monet esiintymiset Höyrypursiseuran Carwalacciregatan tanssiorkesterina on uutisoitu usein myös Korsteenin sivuilla.
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korsteeni 2007, Suomen höyrypursiseura ry
- Pakkanen, Esko: Hinaajahöyrylaiva Lauri sekä eräitä havaintoja VR-Vapon halkojen proomukuljetuksista lähinnä Saimaalla. Höyrylaivavarustamo Lauri, 1987.
- Riimala, Erkki (toim.): Höyrylaivamme. Suomen Höyrypursiseura ry, 1977. ISBN 951-991 40-4-8