S/S Kustavi
S/S Kustavi (entinen Necken) oli suomalainen höyrylaiva, joka upposi kovassa merenkäynnissä Hangon edustalla Meierfeltin vieressä 5. marraskuuta 1921 kello 14 aikaan. Onnettomuudessa kuoli 28 henkilöä, joista 15 kuului laivan miehistöön ja 13 oli matkustajia. Eloonjääneitä turmassa oli vain kaksi, jotka ajautuivat pelastusvöiden varassa rantaan. Onnettomuus tapahtui vain 600 metrin päässä rannasta mutta kova merenkäynti esti pelastustoimet. Hangossa oli onnettomuuden sattuessa pelastusaluksena vain vanha purjevene, joka oli Hankoniemen toisella puolella Hangonkylässä. Satamassa olleen hinaaja Oivan päällikkö kieltäytyi lähtemästä apuun koska kova merenkäynti olisi johtanut vain toiseen haveriin eikä hinaajassa myöskään ollut pelastusvenettä.[1]
Höyrylaiva Oy Kuusiston omistama Kustavi oli lähtenyt 4. marraskuuta aamulla viikoittaiselle vuorolleen Turusta Strömman kanavan kautta Helsinkiin. Laivassa oli Turusta lähtiessä lastina muun muassa Viroon menossa olleita silakkanelikoita, kappaletavaraa sekä rakennsutarvikkeita. Matkan varrelta otettiin lastiksi voita, juustoa sekä marmorihiekkaa Särkisalon Förbystä ja rautakieppejä ja -tankoja Taalintehtaalta. Raudat sijoitettiin kansilastiksi mutta ne sidottiin huonosti. Sää oli suhteellisen hyvä Hankoniemelle saakka mutta heti kun laiva oli ohittanut Tulliniemen alkoi voimakas kaakkoismyrsky painaa sen kylkeä. Meierfeltin entisen linnoitussaaren ohitettuaan laiva alkoi kovassa merenkäynnissä rullata voimakkaasti. Hangon edustalla laivan takakannella kansilastina ollut 10 tonnin lautaerä lähti kovassa aallokossa liikkumaan ja kaatoi lopulta koko aluksen, joka katkesi ja upposi 32 metrin syvyyteen. Onnettomuuden syynä oli se, että kansilastia ei ollut sidottu ja tuettu riittävästi ja etteivät laivan sivuportit olleet olleet matkan aikana säpissä.[1]
Kustavin mudan peittämä hylky makasi uppoamisen jälkeen miltei suorassa kölillään 33 metrin syvyydessä. Onnettomuuden uhreista vain yksi löydettiin hylystä, 10 saatiin muuten maihin mutta 17 uhria jäi etsinnöistä huolimatta kadoksiin. Uhrien omaisten saamat korvaukset jäivät pieniksi. Varustamo oli talousvaikeuksissa ja joutui parin vuoden kuluttua onnettomuudesta myymään kaksi rannikkohöyrylaivaansa.[1]
S/S Kustavi oli Tukholmassa Bergsundin mekaanisen työpajan telakalla 1876–1877 rakennettu 148 brt:n vetoinen alus, jonka pituus oli 32,7 metriä, leveys 5,6 metriä ja syväys 2,5 metriä. Laiva oli komposiittirakenteinen, toisin sanoen sen runko oli terästä ja kyljet puuta. Laivan höyrykoneen teho oli 120 hevosvoimaa ja matkanopeus 11 solmua.[1][2]
Laivan aikaisempia vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laiva ostettiin Ruotsista Suomeen ja Necken-nimisenä se aloitti Waasan rannikkohöyrylaiva-osakeyhtiön omistamana liikennöinnin Pohjanlahden rannikolla vuonna 1883. Necken ajoi karille kesäkuussa 1888 Pietarsaaren ja Ykspihlajan välisellä laivaväylällä ja se kuukauden verran korjattavana Turussa. Vuonna 1890 laivan osti Helsingin rannikkohöyrylaiva-osakeyhtiö ja se alkoi liikennöidä Turun ja Helsingin välisellä rannikkoväylällä. Necken ajoi uudelleen karille 14. marraskuuta 1898 Taalintehtaan lähellä ja se oli sitten korjattavana Turussa. Laiva palasi liikenteeseen toukokuussa 1899 ja seuraavana talvena sitä kunnostettiin vielä telakalla Turussa. Necken liikennöi tavallisesti vain sulan veden aikana ja talvisin se ei ollut liikenteessä.[2]
Necken ajoi taas karille 7. toukokuuta 1907 Paraisilla lähellä Muddaisten laituria. Laiva vaurioitui niin pahoin että se upposi ja suurin osa sen lastista turmeltui. Henkilövahinkoja ei karilleajosta tullut. Necken saatiin nostettua proomujen avulla ja se hinattiin sitten Turkuun korjattavaksi. Korjausten jälkeen Necken jatkoi liikennöintiä Turun ja Helsingin välillä. Syksyllä 1911 Necken törmäsi Helsingin Eteläsatamassa Kauppatorin rannassa yhteen viaporilaisen höyryvene Marsin kanssa. Joulukuussa 1911 laiva ajoi Turun edustalla Hirvensalon kohdalla matalikolle mutta pääsi sieltä pois omin voimin kun laivan lastia oli kevennetty. Juhannuksena 1912 Necken ajoi karille Pelastusarmeijan huviristeilyllä Porvoossa Pellingin salmessa Furusundin luona. Korjauksen jälkeen se jatkoi liikennöintiä Turun ja Helsingin välillä poiketen myös Maarianhaminassa. Elokuussa 1912 Necken menetti Vårdössä potkurinsa potkuriakselin katkettua ja joutui taas telakalla korjattaksi. Kevättalvella 1913 laivan omistanut Helsingin Rannikkohöyrylaivayhtiö lopetti toimintansa ja Necken tarjottiin myytäväksi. Laiva myytiin keväällä 1914 Särkisaloon mutta se ajoi uudelleen karille jo kesäkuussa 1914 matkalla Taalintehtaalta Turkuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana Necken oli lastihöyrylaivana ja tänä aikana se ajoi marraskuussa 1915 karille Lehmäsaaren luona ollessaan sekatavaralastissa matkalla Helsingistä Pietariin. Elokuussa 1916 hinaaja Varkaus törmäsi Neckenin keulaan Helsingin Eteläsatamassa. Necken palasi toukokuussa 1918 Helsingin ja Turun väliseen rannikkoliikenteeseen. Joulukuussa 1918 Necken myytiin Höyrylaiva O.Y. Kuusistolle ja se sai uudeksi nimekseen Kustavi. Laivaa korjattiin ja uusittiin telakalla talvella 1918–1919 ja se aloitti sitten liikenteen reitillä Rauma-Uusikaupunki-Turku. Keväällä 1920 Kustavi palasi entiselle rannikkoreitilleen Turun ja Helsingin välillä. Toukokuussa 1921 Kustavi oli vähällä kaatua Inkoon Barösundissa liian suuren kansilastin takia.[2]