Sään terveysvaikutukset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sään terveysvaikutukset ovat vallitsevan säätilanteen suoria tai epäsuoria vaikutuksia ihmisen elimistöön. Säätekijät, kuten lämpötila, kosteus ja sade, vaikuttavat suoraan ihmisen elintoimintoihin. Ne voivat vaikuttaa myös asioihin, jotka vaikuttavat välillisesti terveyteen.[1]

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa moniin sään terveysvaikutuksiin.

Suorat vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1947 hurrikaanin nostattama hyökyaalto Miamissa.

Rajuimmat sääilmiöt, kuten trooppiset hirmumyrskyt, tulvat ja lumivyöryt, aiheuttavat ruhjeita ja luunmurtumia sen lisäksi, että niissä kuolee tukehtumalla useita ihmisiä joka vuosi.

Kuumuus lisää stressiä, nostaa verenpainetta ja sykettä ja vaikuttaa etenkin sydän- ja keuhko-oireista kärsiviin ja ikääntyneisiin, kuten Ranskassa vuonna 2003[2]. Äärimmäinen kylmyys aiheuttaa paleltumia ja hypotermiaa, mutta pienikin lämpötilan lasku jo +19 asteen alapuolella lisää sydän- ja hengityselinsairauksia joillakin alueilla, kuten Englannissa.[3] Kuivuus aiheuttaa nälänhätiä ja juomaveden puutetta. Se on yleistyvä ongelma myös Euroopassa. Vuonna 2003 koettiin yksi laajimmista kuivuuskausista, jonka vaikutukset tuntuivat yli 100 miljoonan ihmisen elämässä.[4]

Auringossa palanut niska.

Ultraviolettisäteily aiheuttaa suurina annoksina ihosyöpää mutta toisaalta helpottaa psoriasista.[5] Lisäksi se aiheuttaa kuumetta ja elimistöä suojaavan ihon vaurioitumista.

Salamaniskut tappavat nykyisin Suomessa ihmisen noin joka toinen vuosi.[6] Vuonna 2008 Yhdysvalloissa salamaniskuihin kuoli 27 henkeä ja vuonna 2007 yhteensä 45 henkeä, joista 89 % oli miehiä. Pitkän ajan keskiarvo on 62 henkeä vuodessa.[7]

Liukkaus on ainakin yksi osatekijä useissa auto-onnettomuuksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuolee vuosittain yli 1 300 henkeä ja loukkaantuu yli 116 800 henkeä kolareissa liukkaalla säällä.[8] Liukastumistapaturmat ovat toinen liukkauteen liittyvä onnettomuustyyppi. Esimerkiksi Suomessa kirjataan vuosittain noin 50 000 liukastumistapaturmaa, joista 10–20 johtaa kuolemaan. Jalankulkijat liukastelevat erilaisissa säätilanteissa kuin autoliikenne, kuten silloin, kun jään päälle sataa lunta.[9] Suomessa on arvioitu, että kaatumis- ja liukastumistapaturmista koituu vuosittain menetettyjen työpäivien ja sairaanhoidon kulujen vuoksi noin 400 miljoonan euron kustannukset ja että näistä tapaturmista kaksi kolmasosaa sattuu lumisella tai jäisellä alustalla.[10] Kanadassa Ottawan kaupunki julkaisee riskiryhmille, kuten vanhuksille ja maahanmuuttajille, ohjeita turvallisesta talviliikkumisesta.[11]

Epäsuorat vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • On arvioitu, että noin 2 % Pohjois-Euroopan valtaväestöstä sairastaa Kaamosmasennusta ja että yli 10 % tuntee alavireisyyttä pimeiden kuukausien ajan. Maailmanlaajuisesti voidaan todeta, että oireista kärsivien määrä kasvaa sitä enemmän mitä pidempi välimatka päiväntasaajaan on. Lumipeitteen valoa tehostava ilmiö lievittää oireita.
  • hyönteisten levittämät taudit, kuten malaria ja denguekuume
  • ruoan pilaantuminen lämmön, kosteuden ja sähkökatkojen takia
  • juomaveden pilaantuminen, kun sade huuhtoo bakteereita vedenottopaikoille, esimerkkinä kolera
  • säätilojen aiheuttama juoman tai ruoan puute voi aiheuttaa nälänhätää, siihen liittyviä sairauksia ja konflikteja
  • ilmansaasteet
  • allergiat: siitepöly kulkee tuulen mukana satoja kilometrejä, ja lämpötila ja kosteus vaikuttavat kasvien kukintaan ja homeisiin
  • Nivelreuma oireet saattavat pahentua ilmankosteuden vuoksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Health MeteoSwiss. Viitattu 21.3.2009.
  2. Kuinka sitten kävikään – ilmastonmuutos ja terveys nyt KTL
  3. Health facts Met Office
  4. EU pyrkii lieventämään kuivuuden vaikutuksia
  5. Psoriasisliitto
  6. Ukkostekniikka kesyttää salaman Tiede 2006
  7. Lightning Safety National Weather Service, USA
  8. Snow and Ice 2007. Yhdysvallat: Federal Highway Administration. Viitattu 20.3.2009. (englanniksi)
  9. Hartonen S., Ruuhela R., Ruotsalainen J: Ilmatieteen laitos turvaa myös jalankulkijoita 2008. Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Viitattu 3.3.2009.
  10. Suomalainen sääopas s. 109.
  11. Seniors Can Be Active With Confidence in Winter (available in Arabic, Chinese, Russian, Spanish, Somali, Swahili, Vietnamese) 2001–2009. Kanada: Ottawa Public Health. Viitattu 3.3.2009. (englanniksi)