Rääkkylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rääkkylä

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°18′45″N, 029°37′25″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Kuntanumero 707
Hallinnollinen keskus Rääkkylän kirkonkylä
Perustettu 1874
Kokonaispinta-ala 699,68 km²
169:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 427,78 km²
– sisävesi 271,90 km²
Väkiluku 1 903
262:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 4,45 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,2 %
– 15–64-v. 50,5 %
– yli 64-v. 41,2 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 96,4 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Esko Rautiainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • KD
9
4
3
3
1
1
www.raakkyla.fi

Rääkkylä (epäv. ruots. Bräkylä) on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 903 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 699,68 km², josta 271,90 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,45 asukasta/km². Rääkkylä on saaristo-osakunta. Rääkkylän naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee, Liperi, Savonlinna ja Tohmajärvi. Valtioneuvosto päätti toukokuussa 2016, että Rääkkylän kunta liittyy osaksi Kiteen kaupunkia vuoden 2017 alussa,[7] mutta korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen marraskuussa 2016.[8] Rääkkylän seurakunta sen sijaan liittyi osaksi Kiteen seurakuntaa kappeliseurakunnaksi.

Rääkkylässä sijaitsee vuonna 1851 valmistunut puukirkko, joka on yksi Suomen suurimpia, sekä Suomen suurin patoamalla kuivattu paikka, Oravilahden kuivatusalue.

Tunnettu Rääkkylässä syntynyt henkilö on viihdyttäjä Esa Pakarinen (1911–1989).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kolmasosa kunnan pinta-alasta on vesistöä. Ennen Kivisalmen ja Ihalansalmen siltojen rakentamista se oli luokiteltu saaristokunnaksi. Suurin osa Rääkkylän alueen vesistöistä kuuluu Oriveteen, mutta sen alueella on myös Iso- ja Pieni Onkamojärvi osittain sekä lukuisia lampia. Jääkaudella alueelle on syntynyt lukuisia harjumuodostumia ja järviä halkovia niemiä, kuten Vuoniemi-Kirkkovuori, Jaama ja Vihi. Lukuisten kosteikkojen, kuten soiden ja matalien järvenlahtien, ansiosta Rääkkylä on tärkeä lintujen pesimäalue, minkä ansiosta alan harrastajat ovat rakentaneet sinne useita lintutorneja. Ihminen on muokannut alueen luontoa muun muassa metsiä hakkaamalla, soita ojittamalla, peltoa kuivattamalla ja järviä laskemalla. Maasta on otettu muun muassa soraa, täytemaata sekä savea tiilenvalantaa varten. Kaivostoimintaa Rääkkylässä ei ole, mutta sieltä tehdyn Kivisalmen siirtolohkarelöydön sisältämien kivilajien perusteella kyettiin haarukoimaan Outokummun kupariesiintymän paikka.[9] Vanhoja ikimetsiä ei juuri ole säilynyt, sillä kaskiviljely oli alueella hyvin yleistä, ja jatkui aina 1800-luvulle saakka. Siitä on perintönä paikannimistöä (Rasivaara). Rääkkylän eläinlajistoon on äskettäin palannut karhu. Muista suurpedoista myös suden arvellaan ajoittain vierailevan kunnan alueella. Vesistöissä voi vielä tavata muutaman uhanalaisen saimaannorpan, mutta kannan ei arvella enää olevan lisääntymiskelpoisen.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän kyliä ovat Haapasalmi, Jaama, Nieminen, Sintsi, Rasisalo, Rasivaara, Salokylä-Pötsönlahti, Oravisalo ja Varpasalo.[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Rääkkylässä oli 2 240 asukasta, joista 588 asui taajamassa, 1 625 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rääkkylän taajama-aste on 26,6 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Rääkkylän kirkonkylä.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Rääkkylä kuului 1400-luvulla Kiteeseen ja maksoi veroja Novgorodiin. Se oli levotonta rajaseutua, jossa oli kiistoja Ruotsin ja Novgorodin, ja ortodoksien ja luterilaisten välillä. Rääkkylä määrättiin itsenäistymään Kiteen kappeliseurakunnasta vuonna 1857.[13]

1600-luvulla Rääkkylän läpi kulki venäläisten ja karjalaisten tärkeä kauppatie.[14]

Kansan sivistystason nostaminen aloitettiin kiertokouluilla. Ensimmäinen varsinainen koulu aloitti kirkonkylällä vuonna 1892. Yksityinen oppikoulu perustettiin 1950-luvulla ja peruskoulu tuli Rääkkylään ensimmäisten kuntien joukossa 1970-luvun alussa.[15]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kaudella 2021–2025 valtuuston muodostavat keskusta (9), perussuomalaiset (4), vasemmistoliitto (3), kokoomus (3), SDP (1) ja kristillisdemokraatit (1).[6] Rääkkylässä toimii seitsenjäseninen kunnanhallitus, jota johtaa keskustan Harri Laasonen. Kunnanhallituksen jäsenistä neljä on keskustalaisia.[16]

Vuonna 2020 vs. kunnanjohtajaksi valittiin tehtävää aiemminkin hoitanut Yrjö Eronen.[17] Häntä ennen kunnanjohtajan tehtävää ovat hoitaneet vuodesta 2014 Tuula Luukkonen[18], vuosina 2013–2014 Teemu Kejonen ja vuosina 2008–2013 Yrjö Eronen. Heitä edeltänyt kunnanjohtaja Markku Lappalainen (2004–2007) siirtyi Ilomantsin kunnanjohtajaksi. Hänen edeltäjiään olivat Ilpo Jorasmaa ja Ilkka Simanainen.

Loppuvuodesta 2010 nousi otsikoihin ns. ”Rääkkylän malli”, kun kunta päätti irtautua neljän kunnan Helli-liikelaitoksesta ja ostaa lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiseltä Attendo MedOne Oy:lta.[19] Kunta ei kilpailuttanut hanketta, koska sen mukaan muita alan yrittäjiä ei ollut tarjolla.[20] Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt takaisin Rääkkylän kunnalle 1. toukokuuta 2011 lähtien ja kunta tuottaa palvelut yhteistyössä Attendo MedOnen kanssa. Yhteistyöstä tehtiin väliaikainen sopimus. Vuoden 2012 alkupuolella markkinaoikeus määräsi Rääkkylää uhkasakon uhalla kilpailuttamaan sote-palvelunsa, jonka se teki saman vuoden syksyllä. Vain Attendo MedOne vastasi määräajassa tarjouskilpailuun ja Rääkkylä jatkoi yhteistyötä tämän kanssa. Sittemmin yrityskaupan myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaksi on tullut Terveystalo.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenteeltaan Rääkkylä on perinteisesti maatalousvaltainen pitäjä, jossa on myös pk-teollisuutta. Palveluammatit työllistävät noin 49, alkutuotanto noin 33 ja jalostus noin 16 prosenttia työvoimasta. Työttömyys on korkea, noin 16 prosenttia, kun koko maassa se on n. kuusi prosenttiyksikköä vähemmän.[21]

Rääkkylän kunta on ollut viime vuodet kriisikuntana. Kuntaliitosneuvotteluiden ja PARAS-hankkeen myötä muodostetun Helli-liikelaitoksen myötä talouspaineet eivät ole helpottaneet tilannetta.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylässä perusopetusta antaa Rääkkylän koulu, muita kouluja kunnassa ei enää ole. Rääkkylään perustettiin ensimmäinen koulu vuonna 1892, jonka jälkeen kuntaan perustettiin koulut Rasivaaraan ja Kompakalle 1800-luvun lopulla. 1900-luvun puolella kuntaan perustettiin yhteensä 13 koulua, joista viimeinen vuonna 1957. Kyläkoulut kuitenkin myöhemmin lakkautettiin, viimeisenä Rasivaaran koulu vuonna 2010.[22][23]

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän kunta ja Kiteen kaupunki käynnistivät kuntaliitosselvityksen syksyllä 2007. Tavoitteena oli kuntaliitos 1. tammikuuta 2009 lukien.[24] 25. maaliskuuta 2008 Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Kiteen kaupunginvaltuusto samana päivänä. Tämän jälkeen kuntaliitoksia ei ole nostettu ainakaan julkisesti esille, vaikka niistä on ministeriöiden, maakuntaelimien ja eri poliittisten järjestöjen tahoilta esitettykin erilaisia vaihtoehtoja. Rääkkylä päätti vielä tässä tilanteessa pysyä itsenäisenä kuntana.[25] 26. toukokuuta 2016 valtioneuvosto kuitenkin teki päätöksen lakkauttaa Rääkkylän kunnan sen taloudellisten vaikeuksien vuoksi ja liittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse on vastustanut yhdistymisesitystä.[7] Rääkkylän kunta teki päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi toimeenpanokiellon kuntaliitokselle siihen asti kunnes hallinto-oikeus saa käsiteltyä asian. Korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten Rääkkylän kunta säilyy itsenäisenä.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rääkkylän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 063
1985
  
 3 879
1990
  
 3 556
1995
  
 3 364
2000
  
 3 175
2005
  
 2 838
2010
  
 2 554
2015
  
 2 349
2020
  
 2 122
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rääkkylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Seurakunta toimii myös Kiteen kaupungin alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rääkkylän alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[28]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rääkkylän kunnan nykyisellä alueella.[27]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylä on tunnettu Kihaus Folk -kansanmusiikkitapahtumasta.[29] Kunnassa toimii myös vireä harrastajateatteri Riäkkyteatteri. Pitäjän perinteitä ja kotiseutuhenkeä vaalii Rääkkylä-Seura[30].

Tunnettuja rääkkyläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän kirkko
Rääkkylän kirkko, sankarihaudat kesällä 2012.
Uskonto Koti Isänmaa 1939–1945
Kuvanveistäjä Teuvo Kotilainen

Rääkkylän nähtävyyksiä ovat Rääkkylän kirkko, vanhan meijerin alue Paksuniemessä,[29] kivikautiset asuinalueet Jaamalla ja Vihissä, Liperin ja Rääkkylän yhdistävä Arvinsalmen lossi, Vuoniemi ja Kirkkovuori.

Esa Pakarisen muistomerkki on taiteilija Kauko Kortelaisen suunnittelema reliefi.

Rääkkylässä on mahdollisuudet lintujen tarkkailuun Jouhtenuslammen, Kiesjärven, Ruokosalmen sekä erityisesti Vuoniemen kärjessä, jossa on lähes 20 metrin korkea lintutorni Eihveli.

Oravisalon Pässinniemen alueella on toisen maailmansodan aikaisia Salpalinjan rakenteita.

Oravisalon Kivisalmessa on silta, jonka alitse pienveneet voivat liikennöidä Savonlinna–Joensuu-välillä. Sillan vieressä on levähdyspaikka autoilijoille ja pienvenelaituri kanavan varrella. Kivisalmen tanssilava on levähdyspaikkaa vastapäätä kanavan toisella rannalla.

Kivisalmesta löydettiin kanavatöiden aikana kuparikivilöydös, joka johti Outokummun kuparikaivoksen perustamiseen. Löydös tuli esiin 1908, jolloin ruopattiin Kivisalmen laivaväylää, ja ruoppaustöiden yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivi. Kivestä lähettiin näyte Helsinkiin Geologiselle toimistolle, joka arvioi näytteen sisältävät runsaasti kuparia. Aluksi kuparimalmiota etsittiin Rääkkylän ympäristöstä, mutta lopulta tutkimukset johtivat Outokummun alueelle. Geologinen toimisto antoi tutkimustyön johdon vuori-insinööri Otto Trüstedtille, joka päätteli, että Kivisalmen lohkare oli jääkauden irrottama kivi varsinaisesta malmiosta. Muistomerkki löydöksestä on siirretty Kivisalmen tanssilavan pysäköintipaikalta vastarannan levähdyspaikalle.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkylän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunalaatikko, mustaherukkakiisseli, sipulipiirakka ja sienikeitto.[32]

Kivisalmen tanssilava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivisalmen lavan rakensivat Oravisalon Koiton ja Rääkkylän Kisa-Veikkojen talkoolaiset vuonna 1958. Mutterin muotoisen lavan katon alla tanssittiin ja nautittiin virvokkeita puffetista. Neljä vuotta myöhemmin lavan viereen nousi kahvio- ja huoltorakennus. 1960-luvulla kaikki valtakunnan nimekkäimmät artistit nähtiin Kivisalmessa. Vuosien saatossa tanssijoita kerääntyi paikalle huippuiltoina jopa yli 1500.

Vuonna 1993 ensi-iltansa saanut Markku Pölösen ohjaaman Onnenmaa-elokuvan tanssilavakohtaus kuvattiin Kivisalmen lavalla.

Punamultamaali koristaa edelleen molempia rakennuksia. Lava sai päänsä suojaksi uudet huovat kesällä 2009. Tanssijoiden kehuma loistavan liukas, koivupuinen lattia kutsuu tanssin taitajia lähempää ja kauempaa. Orivesi liplattaa lavan rannassa laivojen ja veneiden ohittaessa lavakaunokaisen pusikon takaa. Kesästä 2010 tansseja on järjestänyt lavan eloa uudelleen henkiin herättäen Oravisalon Koitolta lavan vuokrannut Karelia Mix Oy ja vuodesta 2013 lähtien Joensuun Viihdemarkkinointi Ky.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rääkkyläläisiä urheiluseuroja ovat Rääkkylän Kipinä, nuoriso- ja urheiluseura Sisu, Rääkkylän Kisa-Veikot, Oravisalon Urheilijat ja Niemisen Urheilijat.

Kirkonkylässä on keilahalli, jossa on kaksi rataa.[33]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kunnanvaltuusto Rääkkylän kunta. Viitattu 22.1.2022.
  7. ↑ a b Vastentahtoinen Rääkkylä pakkoliitetään Kiteeseen Yle Uutiset Joensuu. 26.5.2016. Viitattu 26.5.2016.
  8. ↑ a b KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta – kunnat säilyvät itsenäisinä Yle Uutiset. 25.11.2016. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.11.2016.
  9. ↑ Outokummun kaivosten historiaa Aarrekaupunki Outokumpu. Viitattu 11.7.2016.
  10. ↑ Kylät Rääkkylä. Viitattu 17.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Rääkkylän seurakunnan historiaa Kiteen Seurakunta. Viitattu 20.1.2018.
  14. ↑ Ilkka Simanainen: Postitoiminnan kehitys Rääkkylässä Rääkkylä-Seura. 2012–2017. Viitattu 20.1.2018. [vanhentunut linkki]
  15. ↑ Historia Rääkkylän kunta. Viitattu 20.1.2018.
  16. ↑ Kunnanhallitus Rääkkylän kunta. Viitattu 8.6.2023.
  17. ↑ Suomalainen, Sirpa: Ex-kunnanjohtaja Yrjö Eronen valittiin yksimielisesti Rääkkylän vs. kunnanjohtajaksi Karjalainen. 20.1.2020. Viitattu 5.7.2020.
  18. ↑ Tuula Luukkonen Rääkkylän kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 25.9.2014. Viitattu 17.1.2018.
  19. ↑ http://yle.fi/alueet/teksti/pohjois-karjala/2010/12/hs_valtio_saikahti_raakkylan_sote-paatosta_2221102.html
  20. ↑ http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/R%C3%A4%C3%A4kkyl%C3%A4+kokeilee+Paras-lain+rajoja/1135262392142
  21. ↑ http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/707.html
  22. ↑ Koulun historiaa Rääkkylän koulu. Viitattu 16.3.2024.
  23. ↑ Rasivaaran koulu suljetaan Yle. Viitattu 16.3.2024.
  24. ↑ Rääkkylän kunnanhallituksen pöytäkirja 20.8.2007
  25. ↑ Karjalainen 25.3.2008 [vanhentunut linkki]
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  27. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun -ortodoksinen-seurakunta
  29. ↑ a b Saimaan yllättävä helmi! Syrjäinen Rääkkylän kylä lyö ällikällä – katso matkavinkit Ilta-Sanomat. 2.7.2021. Viitattu 30.5.2023.
  30. ↑ Rääkkylä-Seura r.y. raakkyla-seura.fi. Viitattu 22.8.2021.
  31. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  32. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  33. ↑ Rääkkylän keilahalli

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rääkkylä&oldid=22263092”