Ryssä
Ryssä on venäläistä ihmistä tarkoittava sana, jota nykyisin pidetään halventavana.[1] Sanaa käytetään myös Venäjästä maana tai valtiona sekä venäjän kielestä.[2] Alun perin sanaa on käytetty yleensä ortodokseista sekä varsinkin yhdyssanoissa erityisesti itäkarjalaisista kulkukauppiaista, joista on käytetty nimityksiä ”reppu-” tai ”laukkuryssä”.[2] ”Pikkuryssä” (pljasat prisjatku) on tarkoittanut ripaska-tanssia.
Sanan alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kielen ryssä-sana on peräisin ruotsin kielen sanasta ryss, tarkoittaen venäläistä henkilöä. Sama nimi esiintyy monessa muussakin kielessä hieman eri muodossa: englannissa Russian, venäjässä русский (russkij), ranskassa russe jne. Samaa alkuperää ovat myös Venäjän nimet useimmissa kielissä, esimerkiksi venäjän Россия (Rossija), ruotsin Ryssland ja englannin Russia. Muissa kielissä kuin suomessa sanalla ei ole samanlaista halventavaa merkitystä.
Nämä nimet palautuvat viikinkiaikaiseen rus-kansaan, jonka nimi on ilmeisesti tullut itämerensuomalaisten kielten välityksellä muinaisruotsin rodhmenn-sanasta (”soutumiehet”, ”idäntiellä liikkuvat viikingit”). Itämerensuomalaisten kielten väännös ”soutumiesten” nimestä elää muun muassa suomen sanassa ”Ruotsi” ja viron samaa tarkoittavassa sanassa ”Rootsi”.[3]
Sanan käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ryssäviha synnytettiin nykykäsityksen mukaan lähinnä Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Aiemmin sanaa on pidetty neutraalina etnonyyminä. Esimerkiksi Suomen autonomian aikana sana oli yleisessä käytössä. Keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä 1809 ranskaksi pitämän puheen tuonaikainen käännös alkaa näin:
- ”ME ALEXANDER I. Jumalan Armosta, Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan”[4]
Sana esiintyy muun muassa tunnetussa sota-ajan suomalaisessa propagandistisessa sanonnassa ”Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää” ja eri aikakausina viljellyssä toistuvaa kielteistä tuntemusta ilmaisevassa sanonnassa ”Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais[i]”.
Ryssäksi nimittelyä pidetään Suomessa nykyään venäläisiin kohdistuvana syrjintänä. Satu Tervosen vuonna 2000 julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä. Kyselytutkimukseen osallistui 199 pääkaupunkiseudulla asuvaa iältään 15–80-vuotiasta vastaajaa. Vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan kauppajonossa tapahtuneen kiistelyn aikana esitetyn ”senkin ryssä” -tyylisen nimittelyn loukkaavuutta asteikolla ”hyvin loukkaava”, ”loukkaava”, ”melko harmiton”, ”neutraali” vai ”omituinen”. Vähintään ”loukkaavana” ryssää piti 92 %, neekeriä 90 % ja mannea 88 % vastaajista. Yleisesti naispuoliset vastaajat pitävän tutkittuja sanoja hiukan loukkaavampina kuin miespuoliset.[5]
Sanaa ryssä käytetään toisinaan myös muista kansallisuuksista, joilla on historiallinen yhteys Venäjään tai Neuvostoliittoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ukrainalaiset, valkovenäläiset, virolaiset, inkerinsuomalaiset tai karjalaiset. Ryssä-sanaa on käytetty Suomessa halventavassa merkityksessä myös Karjalan evakoista.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ryssä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b Matti sadeniemi, Jouko Vesikansa ym.: Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), 10. painos, s. 812, hakusana "ryssä". Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1988. ISBN 951-0-09106-5.
- ↑ Duczko, Wladyslaw: Viking Rus. Brill Publishing: New York - Oxford - Leiden 2004.
- ↑ Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus Eduskunnan kirjasto. Viitattu 14. huhtikuuta 2004. (suomeksi)
- ↑ Satu Tervonen: Etnisten nimitysten eri sävyt. Kielikello, , 2001. vsk, nro 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
- ↑ Miten rajakarjalaisia kohdeltiin? Kaleva. 7.12.2010. Arkistoitu 13.3.2014. Viitattu 13.3.2014.