Ryanairin lento 4978

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ryanairin lento 4978
Tapaukseen liittyvä Ryanairin SP-RSM -kone vuonna 2019.
Tapaukseen liittyvä Ryanairin SP-RSM -kone vuonna 2019.
Yhteenveto
Päivämäärä 23. toukokuuta 2021
Onnettomuustyyppi lentokonekaappaus
Lähtöpaikka Kreikka ATH, Ateena, Kreikka
Määränpää Liettua VNO, Vilna, Liettua
Kuolleita 0
Lentokone
Konetyyppi Boeing 737-800
Lentoyhtiö Irlanti Ryanair
Matkustajia 121
Miehistöä 6

Ryanairin lento 4978 oli Ryanairin lento Ateenasta Vilnaan, jonka Valko-Venäjän KGB kaappasi maan ilmatilassa 23. toukokuuta 2021. Valko-Venäjän ilmavoimat saattoi koneen Minskin lentokentälle ja kertoi reittimuutoksen syyksi koneeseen kohdistuneen pommiuhan. Mitään viitteitä pommista ei kuitenkaan löytynyt.[1] Pommin asettajaksi väitetty islamistinen Hamas-järjestö kiisti tietävänsä asiasta mitään.

Lento lähti Ateenasta 07:29 GMT ja alkoi poiketa suunnitellulta reitiltä klo 09:48 GMT. Kone laskeutui Minskiin klo 10:16 GMT ja pääsi lopulta Vilnaan klo 18:26 GMT. Lennolla oli sen nousun aikana 126 matkustajaa ja 6 miehistön jäsentä. Vilnaan saapui 121 matkustajaa.[2]

Raman Pratasevitšin pidätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kone oli laskeutunut Minskin kentälle, matkustajat saatettiin ulos ja matkustajiin kuulunut valkovenäläinen oppositioaktivisti ja toimittaja Raman Pratasevitš pidätettiin. Koko kaappausoperaation tavoitteena olikin ilmeisesti juuri Pratasevitšin vangitseminen. Silminnäkijöiden mukaan ennen koneen laskeutumista Pratasevitš oli peloissaan todennut, että häntä odottaa kuolemantuomio. Valko-Venäjä syyttää häntä terrorismista.[3]

Pratasevitšin lisäksi Valko-Venäjä pidätti hänen tyttöystävänsä Sofia Sapegan, jolla on Venäjän kansalaisuus. Lisäksi kolme muuta Venäjän kansalaista jäi Minskiin.[4]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valko-Venäjän ulkoministeriö lehdistösihteeri sanoi länsimaiden reaktioiden olevan "tahallaan politisoituneita".[5]
  • Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kutsui tapausta Valko-Venäjän "valtion hyväksymäksi terrorismiksi".[6]
  • Ryanairin toimitusjohtaja Michael O'Leary kutsui tapausta "valtion tekemäksi lentokonekaappaukseksi" ja että lennolla oli mukana Valko-Venäjän tiedustelupalvelun agentteja.[7]
  • Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti länsimaita kaksinaamaisuudesta ja viittasi tapaukseen vuodelta 2013 jossa Moskovasta palaamassa ollut Bolivian presidentti Evo Morales oli joutunut tekemään ylimääräisen välilaskun Itävaltaan eräiden NATO-maiden tilapäisesti kiellettyä häntä kuljettaneelta Bolivian ilmavoimien koneelta kauttakulun.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valko-Venäjän oppositio: Valko-Venäjä pakotti Ryanairin matkustajakoneen alas ja pidätti opposition toimittajan Yle Uutiset. Viitattu 24.5.2021.
  2. Western powers voice outrage as Belarus accused of hijacking plane BBC News. 24.5.2021. Viitattu 24.5.2021. (englanniksi)
  3. Belarus reporter said 'death penalty awaits me here' — witness Deutsche Welle. 23.5.2021. Viitattu 24.5.2021. (englanniksi)
  4. Incident: Ryanair Sun B738 near Minsk on May 23rd 2021, Greece calls diversion states hijack avherald.com. Viitattu 24.5.2021.
  5. Holly Ellyatt: Belarus accused of 'hijacking' plane to arrest activist, provoking outrage in the West CNBC. 24.5.2021. Viitattu 24.5.2021. (englanniksi)
  6. Gitanas Nausėda on Twitter Twitter. 23.5.2021. Viitattu 24.5.2021. (englanniksi)
  7. Fadel Allassan: Ryanair CEO: Forced landing in Belarus was "state-sponsored hijacking" by KGB agents Axios. Viitattu 24.5.2021. (englanniksi)
  8. Putin supports Lukashenko amid outcry over Ryanair flight diversion Euronews. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)