Ruut (Raamattu)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruth Boaksen pelloilla. Julius Schnorr von Carolsfeld, 1828.

Ruut (רוּתRut "sääli") on Vanhan Testamentin Ruutin kirjassa esiintyvä henkilö. Raamatun mukaan hän on kuningas Daavidin isoisoäiti[1] ja näin ollen myös Jeesuksen esiäiti.[2]

Elämä Raamatun mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruut oli moabilainen nainen, jonka appivanhemmat Elimelek ja Noomi muuttivat Betlehemistä siirtolaisina Moabin maahan. Elimelek kuoli siellä jonka jälkeen hänen kaksi poikaansa Mahlonn ja Kiljon ottivat vaimoikseen Ruutin ja Orpan. Noin kymmenen vuoden kuluttua myös pojat kuolivat.[3]

Kun Noomi kuuli Juudan maan nälänhädän päättyneen, hän päätti palata kotikaupunkiinsa. Hän pyysi Orpaa ja Ruutia jäämään Moabiin mutta Ruut oli niin kiintynyt anoppiinsa että päätti lähteä hänen mukaansa. Samalla Ruut kääntyi juutalaisuuteen hyläten oman kansansa palvoman jumalan. Noomi ja Ruut olivat köyhiä ja Noomi päätti myydä Elimelekille kuuluneen pellon. Ruut alkoi työskennellä Elimelekin varakkaan sukulaisen Boasin pellolla. Anoppinsa neuvosta Ruut lähestyi Boasia ja tämä viehättyi Ruutista, mutta kertoi, että oli toinen vielä läheisempi sukulainen, jolla oli ensioikeus lunastaa Elimelekein perintömaa, ja että tämän tuli ensin luopua oikeudestaan, ennen kuin Boas pystyi etenemään asiassa. Boas kutsui sukulaismiehen luokseen, ja kertoi hänelle, että hänellä oli oikeus lunastaa maa ja naida Ruut. Sukulainen kuitenkin kieltäytyi ja antoi Boasille sandaalinsa, mikä oli entisaikainen tapa lunastus- ja vaihtokauppoja tehtäessä. Boas osti maan itselleen Noomilta ja nai Ruutin. Heidän pojastaan Obedista tuli kuningas Daavidin isän, Iisain, isä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]