Ruusukäyrä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
7-terälehtinen ruusu (k = 7)
8-terälehtinen ruusu (k=4).
Yhtälön määrittämiä ruusukäyriä vakion k=n/d eri arvoilla

Ruusukäyrä[1] eli Grandin ruusu[2] (engl. Rose tai Rhodonea) on matematiikassa käyrä, jota voidaan pitää sinifunktion kuvaajana napakoordinaatistossa.

Yleiskuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen ruusukäyrä on yhdenmuotoinen sellaisen käyrän kanssa, jonka yhtälö napakoordinaateissa on muotoa

[3]

tai vaihtoehtoisesti

[4].


Karteesisessa koordinaatistossa käyrä voidaan edellisessä tapauksessa esittää yhtälöparilla :

.

Nimi ruusukäyrä johtuu siitä, että käyrä tyypillisesti muistuttaa muodoltaan ruusun teriötä.[4] Jos k on kokonaisluku, tällä käyrän kuvaamalla ruusulla on

  • 2k terälehteä, jos k on parillinen, ja
  • k terälehteä, jos k on pariton.

Vakio a osoittaa terälehtien pituuden.

Kun k on parillinen, koko käyrä tulee piirretyksi tasan kerran, kun kulma θ kasvaa 0:sta 2π:hin. Kun k on pariton, tämä tapahtuu jo välillä 0:sta π:hin. Yleisemmin sama tapahtuu millä tahansa välillä, jonka pituus on 2π, kun k on parillinen, tai π, jos k on pariton.

Jos k on puoliluku (esimerkiksi 1/2, 3/2 tai 5/2), käyrä muistuttaa ruusua, jolla on 4k terälehteä. Esimerkiksi: n=7, d=2, k= n/d =3,5, kun θ kasvaa 0:sta 4π:hin.

Jos k voidaan esittää muodossa n±1/6, missä n on nollasta poikkeava kokonaisluku, käyrä muistuttaa ruusua, jolla on 12k terälehteä.

Jos k voidaan esittää muodossa n/3, missä n on kokonaisluku, joka ei ole jaollinen kolmella, käyrä muistuttaa muodoltaan ruusua, jolla on n terälehteä, jos n on pariton, ja 2n terälehteä, jos n on parillinen.

Jos k on rationaaliluku, käyrä on suljettu, ja sillä on äärellinen pituus. Ellei k ole kokonaisluku, terälehdet saattavat olla osittain päällekkäin.[1] Jos k on irrationaaliluku, käyrä ei ole suljettu, ja sen pituus on ääretön.[5] Tässä tapauksessa käyrä on lisäksi tiheä, toisin sanoen se sivuuttaa yksikkökiekon jokaisen pisteen mielivaltaisen läheltä.

Koska

kaikilla , käyrät, joiden yhtälöt napakoordinaateissa ovat

and

ovat yhtenevät ja voidaan kuvata toisilleen π/2k radiaanin rotaatiolla.

Ruusukäyrille antoi nimen italialainen matemaatikko Guido Grandi vuosien 1723 ja 1728 välillä.[4]

Eräs ruusukäyrän erikoistapaus on neliapilan muotoinen käyrä, jolla k = 2. Sillä on karteesisissa koordinaateissa myös yhtälö

[2]

Pinta-ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruusukäyrän

,

sisään jäävän alueen eli terälehtien yhteenlaskettu pinta-ala on

jos k on parillinen, ja

jos k on pariton positiivinen kokonaisluku.

Sama pätee ruusukäyrille, joiden yhtälö napakoordinaateissa on

sillä tämän yhtälön kuvaaja saadaan kosinin avulla määritellystä ruusukäyrästä yksinkertaisella rotaatiolla.

Muodon riippuvuus parametrista k[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruusukäyrän napakoordinaateissa esitetyssä yhtälössä esiintyy vakiotekijä k. Kun k on kokonaisluku, käyrä muodostaa muodoltaan kukkaa. Sillä on k terälehteä, jos k on pariton, ja 2k terälehteä, jos k on parillinen. Sen sijaan millään vakion k arvolla ei saada aikaan sellaista kukkaa, jossa terälehtien lukumäärä on parillinen mutta ei neljällä jaollinen (esimerkiksi 2, 6, 10 tai 14).[1]

Kun d on alkuluku, on n/d supistumaton murtoluku. Kun ruusukäyrän yhtälössä oleva k on tällainen murtoluku, käyrän terälehden ovat osittain päällekkäin. Niiden terälehtien lukumäärä, joiden kanssa kukin niistä on osittain päällekkäin, on yhtä suuri kuin järjestysluku, joka ilmoittaa, kuinka mones alkuluku d on alkulukujen jonossa, kun luku 1 lasketaan mukaan (esimerkiksi kun d on 2, tämä luku on 2, ja vastaavasti alkulukuja 3, 5 ja 7 vastaavat lukumäärät 3, 4 ja 5).

Kun k on muotoa k = 1/d, missä d on parillinen, käyrä muodostaa sarjan sisäkkäisiä silmukoita, ja keskellä on kaksi pienintä silmukkaa, jotka sivuavat toisiaa origossa. Käyrä on symmetrinen x-akselin suhteen. Jos taas d on pariton, käyrä muodostaa d div 2 sisäkkäistä silmukkaa, joista pienin sivuaa origoa joko vasemmalla (kun d on muotoa d = 4n − 1) tai oikealla ((kun d on muotoa d = 4n + 1).0

Jos d ei ole alkuluku eikä n ole 1, käyrän muodostaa sarja toisensa leikkaavia silmukoita.

Jos k on irrationaaliluku, ruusukäyrällä on äärettömän monta terälehteä, ja se on tiheä yksikkökiekossa.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Rose (mathematics)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rose Wolfram MathWorld. Viitattu 8.9.2017.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Napakoordinaatisto (Lähde suomenkieliselle nimelle) Maria Ionline. Viitattu 8.9.2017.
  2. a b David Bergamini: ”Käyrien ja lukujen onnistunut liitto”, Lukujen maailma, s. 84. Suomentanut Pertti Jotuni. Sanoma Osakeyhtiö, 1972.
  3. H. Martyn Cundy, A. P. Rollett: Mathematical Models, 2nd ed., s. 73. Oxford University Press, 1961.
  4. a b c Rhodonea Curves MathTutor. Viitattu 8.9.2017.
  5. Rhodonea Curves Famous Curves Index. Viitattu 8.9.2017.