Ruth Nussenzweig
| Ruth Nussenzweig | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. kesäkuuta 1928 Wien, Itävalta |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 2018 (89 vuotta) New York, New York, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | São Paulon yliopisto |
| Instituutti | New Yorkin yliopisto |
| Tutkimusalue | immunologia |
| Tunnetut työt | malariatutkimukset |
| Palkinnot |
Paul Ehrlich ja Ludwig Darmstaedter -palkinto (1985) Warren Alpert Foundation Prize (2015) |
Ruth Sonntag Nussenzweig (20. kesäkuuta 1928 Wien, Itävalta – 1. huhtikuuta 2018 New York, New York, Yhdysvallat) oli itävaltalaissyntyinen brasilialainen immunologi, joka teki uraauurtavaa työtä malariatutkimuksissa. Hän todisti, että hiirillä sai aikaan vastustuskyvyn malariaa vastaan, ja löysi proteiniin, johon rokote voitaisiin kohdistaa.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruth Sonntag syntyi Wienissä vuonna 1928. Hänen vanhempansa Barouch ja Eugenia Sonntag olivat lääkäreitä. He olivat maallistuneita juutalaisia ja pakenivat Itävallasta Anschlussin jälkeen.[1] Sonntagit olivat noin vuoden Belgiassa, mistä he muuttivat Brasiliaan.[2]
Ruth Sonntagin vanhemmat halusivat tyttärestään sairaanhoitajan. Ruth itse päätti pyrkiä tieteilijäksi luettuaan Sinclair Lewisin romaanin Tohtori Arrowsmith ranskannoksen.[3]
Opiskelu ja uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sonntag opiskeli São Paulon yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, mistä hän valmistui vuonna 1953. Hän meni opiskeluaikanaan naimisiin Victor Nussenzweigin kanssa, joka oli myös lääketieteen opiskelija. He työskentelivät São Paulossa dosentteina ja 1958–1960 tutkijoina Pariisissa.[1] Ruth Nussenzweig oli Collège de Francessa ja Victor Pasteur-instituutissa.[3]
Nussenzweig tutki Brasiliassa Chagasin tautia, jota aiheuttaa loiseliö Trypanosoma cruzi. Hän auttoi ensimmäistä kertaa todistamaan, että tauti saattoi tarttua verensiirrossa. Hän myös havaitsi, että kidevioletti pystyi tappamaan loiseliön.[3]
Nussenzweigit saivat 1963 tutkimusstipendiaatin New Yorkin yliopistoon. Sen piti olla vain väliaikainen sijaintipaikka, mutta he eivät kokeneet paluun Brasiliaan enää mahdolliseksi vuoden 1964 sotilasvallankaappauksen jälkeen.[1] Ruth Nussenzweig kävi kuitenkin vuonna 1968 São Paulon yliopistossa suorittamassa väitöstilaisuutensa.[2]
Malariatutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Nussenzweigien tutkimukset liittyivät joskus toisiinsa, he työskentelivät New Yorkin yliopistossa kuitenkin eri laboratorioissa.[1] Ruth Nussenzweig keskittyi malariatutkimukseen. Hän julkaisi vuonna 1967 tutkimuksensa, missä hän todisti, että hiirille oli kehittynyt vastustuskyky malariaa vastaan, kun niitä oli rokotettu säteilyllä heikennetyillä Plasmodium berghein sporotsoiiteillä. P. berghei aiheuttaa jyrsijöissä malariaa.[2]
Nussenzweig, miehensä Victorin ja heidän tutkijakollegoidensa kanssa osoittivat vuonna 1979, että hiiriä pystyy suojaamaan malarialta myös käyttämällä vasta-ainetta CSP-proteiinia vastaan. Tämä innoitti Nussenzweigia ja muita tutkijoita etsimään vastaavaa proteiinia ihmisillä malariaa aiheuttavilta P. falciparum- ja P. vivax -loisilta.[2]
Nussenzweigista tuli vuonna 1984 New Yorkin yliopiston lääketieteellisen ja molekyyliparasotologian laitoksen johtaja.[4] Hän oli lääketieteen tiedekunnan ensimmäinen naispuolinen laitosjohtaja ja toimi tehtävässä melkein 20 vuoden ajan.[3] Kun Victor Nussenzweig sai vuonna 2012 kolmivuotisen rahoituksen São Paulon tutkimussäätiöltä, Nussenweigit palasivat tekemään tutkimusta myös São Pauloon. He vierailivat siellä vuosittain kolmen kuukauden ajan.[4]
Tunnustukset ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nussenzweig sai uransa aikana useita tunnustuksia, ja hänet valittiin vuonna 2006 Institute of Medicineen ja vuonna 2013 National Academy of Sciencesiin.[5] Nussenzweig palkittiin muun muassa Paul Ehrlich ja Ludwig Darmstaedter -palkinnolla (1985), American Society of Tropical Medicinen LePrice-mitalilla ja Warren Alpert Foundation Prizella (2015).[6]
Nussenzweig oli malarian vastaisen taistelun edelläkävijöitä, ja hänen tutkimuksensa on malariarokotekehityksen edeltäjänä. Hänen löytämänsä tapa tuottaa hiirille vastustuskyky malariaa vastaan todennettiin myöhemmin myös ihmisillä. Nussenzweig löysi myös rokotteelle sopivan kohdeproteiinin.[2] Nussenzweigin aloittaessa 1960-luvulla malariatutkimusta, monet tieteiljät uskoivat, että tauti olisi liian monimutkainen torjuttavaksi rokotteella.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oransky, Ivan & Marcus, ADam: Ruth Nussenzweig. The Lancet, 17.5.2018, 391. vsk, nro 10134. Elsevier. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
- Seder, Robert A. & Zavala, Fidel: Ruth S. Nussenzweig (1928–2018). Nature, 17.5.2018, 557. vsk. Macmillan Publishers Limited. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Genzlinger, Neil: Ruth Nussenzweig, Who Pursued Malaria Vaccine, Dies at 89 NYTimes.com. 11.4.2018. The New York Times Company. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Seder & Zavala, s. 310.
- ↑ a b c d Oransky & Marcus, s. 1990.
- ↑ a b Cantazaro, Michele: A Fresh Start, Back in Brazil, at 85 Science. 25.6.2013. American Association for the Advancement of Science. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Daley, Jim: Ruth Nussenzweig, Malaria Researcher, Dies The Scientist. 6.4.2018. LabX Media Group. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Ruth S. Nussenzweig Warren Alpert Foundation. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
|
