Russkaja žizn
Russkaja žizn (ven. Ру́сская жизнь, ”Venäjän elämä”) oli Helsingissä vuonna 1919 perustettu venäjänkielinen sanomalehti. Joulukuusta 1919 lähtien sen nimenä oli Novaja russkaja žizn (Но́вая ру́сская жизнь, ”Uusi Venäjän elämä”), kesäkuusta 1922 Russkije vesti (Ру́сские ве́сти, ”Venäjän viestit”) ja joulukuusta 1923 vuoteen 1926 saakka Novyje russkije vesti (Но́вые ру́сские ве́сти, ”Uudet Venäjän viestit”).[1]
Lehti syntyi maaliskuussa 1919, kun Andrei Igelströmin Severnaja žizn ja Konstantin Arabažinin Russki listok yhdistettiin. Samalla molemmat syrjäytettiin Russkaja žiznin toimituksesta. Uutta lehteä toimittivat entisen Venäjän ministerit ja poliitikot ja sen linjan määräsi Venäjän valkoisten sotapolitiikka. Ajan mittaan Russkaja žizn muuttui entistäkin taantumuksellisemmaksi, ja loppuvuodesta 1919 sen kilpailijaksi perustettiin uusi lehti Rassvet.[2][3]
Lehden tärkeimpiä tehtäviä olivat Neuvosto-Venäjän, Venäjän sisällissodan ja venäläisen emigranttiyhteisön tapahtumista kertominen. Sillä oli omat kirjeenvaihtajat Prahassa, Lontoossa, Berliinissä, Pariisissa ja muissa emigranttien keskuspaikoissa. Lehti toimi myös Suomen venäläisyhteisön yhdyssiteenä ja pyrki luomaan yhteisymmärrystä ja kulttuurisuhteita suomalaisten ja venäläisten välille. Se julkaisi emigranttikirjailijoiden runoja, kuvauksia, kirjallisuus- ja taideartikkeleita sekä kirjallisuus-, teatteri- ja musiikkiarvosteluja.[4]
Kuudesti ja välillä kolmesti viikossa ilmestyneen lehden julkaiseminen kävi taloudellisesti raskaaksi, mikä heijastui useina keskeytyksinä ja nimenmuutoksina. Vastaaviksi toimittajaksi ilmoitettiin Paul Leontjeff (1919), Georg (Juri) Grigorkoff (1919–1922) ja Valerian Voutilainen (1922–1926).[1] Toimituskuntaan kuuluivat Novaja russkaja žiznin aikaan Anton Kartašov, David Grimm, Vladimir Kuzmin-Karavajev, Aleksandr Kuprin, Ivan Bunin, Aleksandr Jablonovski, Valerian Voutilainen ja Jevgeni Ljatski. Suurin osa toimittajista muutti muualle Eurooppaan keväällä 1922.[4]
Novyje russkije vestin lakattua kesäkuussa 1926[1] Russkaja kolonija -yhdistys yritti vielä keväällä 1927 julkaista Listok russkoi kolonii -nimistä lehteä, johon Suomen venäläisen emigranttisanomalehdistön historia päättyi[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Suomen lehdistön historia 6: Hakuteos Kotokulma – Savon Lehti, s. 164. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-240-5.
- ↑ a b Suomela, Julitta: Golos russkoj kolonii: venäläiset sanomalehdet ja lehtimiehet Suomessa vuosina 1918-1927. Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, 2000, 42. vsk, nro 5–6, s. 15–19. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- ↑ Suomela, Julitta: Rajantakainen Venäjä: venäläisten emigranttien aatteellis-poliittiset mielipiteet Euroopan venäläisissä sanomalehdissä 1918–1940, s. 59–60, 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001. ISBN 951-746-245-X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Literaturnaja entsiklopedija Russkogo Zarubežja. 1918–1940. Tom 2: Periodika i literaturnyje tsentry, s. 248–250. Moskva: Rossijskaja polititšeskaja entsiklopedija, 2000. ISBN 5-8243-0097-6.