Ruskamittari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruskamittari
Agriopis aurantiaria.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Agriopis
Laji: aurantiaria
Kaksiosainen nimi

Agriopis aurantiaria
(Hübner, 1799)

Katso myös

 Commons-logo.svg Ruskamittari Commonsissa

Ruskamittari (Agriopis aurantiaria) on keltainen, loppusyksyn yöperhonen. Se lukeutuu viimeisiin ennen talvea lentäviin perhoslajeihin.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiras on keltainen, jokseenkin kookas, mutta hento perhonen. Etusiipien pohjaväri on lämpimän keltainen ja ruskehtavien pisteiden kirjomat. Siipien poikki kulkee kaksi suoraa, ruskeaa, vaihtelevasti erottuvaa poikkiviirua, joista ulompi tekee siiven etureunan puolella jyrkän porrasmaisen mutkan ulospäin. Ulomman poikkiviirun ja siiven ulkoreunan välissä on rivi epämääräisiä täpliä, jotka värimuodolla f. fasciata muodostavat yhtenäisen ruskean vyön[1]. Siiven ulkoreuna on kaareva. Takasiivet ovat kellertävän valkoiset ja niissä erottuu kahden ruskean poikkiviirun lisäksi keskitäplä. Perhonen lepää leveässä, kolmiomaisessa asennossa. Siipiväli on 33–42 mm.[2][3][4]

Naaras on monien loppuvuoden mittarilajien tapaan hyvin lyhytsiipinen ja lentokyvytön. Naarasperhosen ruumis ja siiventyngät ovat ruskeat ja takasuumiissa on mustia täpliä. Raajat ovat pitkät, ja niiden nivelkohdat ovat valkoiset. Naaras on noin 11 mm pitkä.[4][1]

Lajilta tunnetaan harvinainen, siiviltään yksivärisen violetinruskea värimuoto f. fumipennaria.[4]

Erikoisen ulkonäkönsä ja lentoaikansa vuoksi ruskamittarin voi sekoittaa vain läheistä sukua olevaan pakkasmittariin (Erannis defoliaria).

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskamittari on pääasiassa eurooppalainen laji, jonka levinneisyys ulottuu läntisestä Euroopasta Lähi-itään ja Kaukasukselle.[4] Suomessa ruskamittaria tavataan vain eteläisessä Suomessa sekä länsirannikkoa pitkin pohjoiseen suunnilleen Vaasan korkeudelle saakka. Lajille on jonkin varran vaellustaipumusta,[4] ja siitä onkin lisäksi muutama yksittäinen havainto pohjoisempana. Lajin yleisyys vaihtelee vuosittain huomattavan paljon. Perhoset aloittavat lennon syys-lokakuun vaihteessa ja lento jatkuu marraskuulle.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikenlaisissa elinympäristöissä viihtyvä laji. Koiraat lentävät öisin etsimässä puiden rungoilla odottavia naaraita. Sopivalla paikalla laji voi olla varsin runsaslukuinen. Koiras lentää valolle. Täysikasvuinen toukka koteloituu maahan. Muna talvehtii.[4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka syö monia eri lehtipuita ja -pensaita.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/ennominae/agr-aurantiaria.htm
  2. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/agriopis_aurantiaria.html
  3. http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1933
  4. a b c d e f g Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino, 1989. ISBN 951-9221-23-9. s. 179
  5. Perhoswiki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]