Ruoveden työväentalo Sointula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruoveden työväentalo Sointula
Ruoveden työväentalo Sointula.
Ruoveden työväentalo Sointula.
Osoite Museotie 1
Sijainti Ruovesi
Koordinaatit 61°59′11″N, 24°03′52″E
Valmistumisvuosi 1928
Rakennuttaja Ruoveden työväenyhdistys Tulevaisuus ry
Omistaja Ruoveden kk:n työväenyhdistys Tulevaisuus ry
Runkorakenne tiili
Julkisivumateriaali rapattu
Kerrosala 478 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Juhlasali

Työväentalo Sointula on Ruovedellä sijaitseva työväentalo.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden työväenyhdistys Tulevaisuus perustettiin heinäkuussa 1905, ja se liittyi samana vuonna Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Se oli järjestyksessä toinen työväenyhdistys Ruovedellä, mutta jäsenmäärältään suurin. Perustamisvuonna maksavia jäseniä oli 222 henkeä.[1] Perustavassa kokouksessa oli läsnä noin 150 henkilö, ja innostus uuden yhdistyksen perustamiseen oli suuri.[2] Ensimmäisessä virallisessa kokouksessa, johon oli saatu puhujaksi Yrjö Mäkelin, oli paikalla jo 300 henkeä.[3] Yhdistys oli vuokralla Ruoveden Vapaaehtoisen palokunnan ja nuorisoseuraliikkeen yhdessä omistamassa talossa, kunnes se sai poliittisista erimielisyyksistä johtuen häädön vappujuhlien jälkeen vuonna 1909.[4][5]

Pääasiassa talkoilla rakennettu oma hirsitalo valmistui 1909. Suomen sisällissodassa talo takavarikoitiin, mutta se saatiin takaisin vuoden 1919 vapuksi. Työväentalo paloi epämääräisissä olosuhteissa vuonna 1924. Uusi tiilinen työväentalo valmistui vuonna 1928. Tupaantuliaisia vietettiin juhannuksena 1928.[6] Lapualaiset sulkivat talon kesäkuussa 1930, ja se pakkohuutokaupattiin tammikuussa 1931. Talon ostaneet porvarit myivät sen edelleen seurakunnalle.[7][5] Kihlakunnan oikeuden päätöksellä Työväenyhdistys Tulevaisuus lakkautettiin ”hyvien tapojen vastaisena”. Sotien jälkeen vuonna 1945 Tulevaisuus perustettiin uudelleen ja yhdistys sai talonsa takaisin vuonna 1948. Lapuanliikkeen laittomat toimet tuomittiin valtioneuvoston päätöksellä.[7]

Nykytoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväentalossa on sali näyttämöineen, ravintola, keittiö, vaatesäilytys, wc-tilat ja eteistilat. Oman käytön ohella taloa vuokrataan myös ulkopuolisille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Työväen Arkisto: SDP:n puoluetilasto 1905 yksa.disec.fi. Viitattu 6.4.2022.
  2. Kansan Lehti 18.7.1905 no 80 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
  3. Kansan Lehti 5.8.1905 no 88 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
  4. Sorretun Voima 24.5.1909 no 57 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
  5. a b Kansan Lehti 13.12.1935 no 289 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
  6. Työväen Lehti 21.6.1928 no 68 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
  7. a b Kansan Uutiset 26.1.2013 kansanuutiset.fi. Viitattu 6.4.2022.