Ruotsin vapaussota

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin vapaussota
Kustaa Vaasa saapumassa Tukholmaan
Kustaa Vaasa saapumassa Tukholmaan
Päivämäärä:

1520–1523

Paikka:

Skandinavia

Lopputulos:

Ruotsin voitto

Osapuolet

Ruotsin lippu Ruotsi
Lyypekki

 Kalmarin unioni

Komentajat

Kustaa Vaasa
Kristina Gyllenstierna
Anna Bielke

Kristian II
Fredrik I
Henrich Krummedige
Olav Engelbrektsson
Nils Henriksson

Vahvuudet

12 000

27 000

Tappiot

alle 4 000

noin 10 000

Ruotsin vapaussota (myös Ruotsin sisällissota ja Kalmarin sisällissota) oli ruotsalaisten kansannousu Kalmarin unionin hallitsija Kristian II:sta vastaan. Sotaa käytiin vuosina 1520–1523 ja sen seurauksena Ruotsi irtautui kokonaan Kalmarin unionista.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1520 Kalmarin unionin hallitsija Kristian II yritti palauttaa asemansa Ruotsin kuninkaana Tanskan armeijan avulla. Kristian hyökkäsi Ruotsiin ja valtasi maan. Kristianin haastaja, Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture nuorempi kuoli Bogesundin taistelussa saamiinsa vammoihin. Sturen kuoleman jälkeen Ruotsin hallinto hajosi ja valtiopäivät joutuivat tunnustamaan Kristianin kuninkaaksi. Vastarinta loppui ja Kristian kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 5. marraskuuta 1520. Kolme päivää myöhemmin hän pani toimeen Tukholman verilöylyn, jossa teloitettiin suuri määrä Kristiania vastustaneita Ruotsin yläluokan jäseniä.

Ruotsissa alkoi kansannousu reaktiona Tukholman verilöylyyn. Kansannousun johtoon nousi tanskalaisten vankeudesta paennut Kustaa Vaasa, jonka isä ja lanko oli teloitettu. Hän johdatti Taalainmaan talonpojat tanskalaisten vastaiseen kapinaan. Kansannousu laajeni, kun Kustaa saavutti menestystä. Hän eteni Uppsalan kautta piirittämään Tukholmaa. Valtiopäivät julistivat Kustaan Ruotsin vapauttajaksi ja hallitsijaksi elokuussa 1521. Vuonna 1523 Kristian menetti asemansa Ruotsin ja Tanskan kuninkaana. Kustaa nousi Ruotsin kuninkaaksi ja Kalmarin unioni hajosi.

Vuonna 1524 Kustaa ja Tanskan kuningas Fredrik I tapasivat sopiakseen erimielisyydet. Blekinge palautettiin Tanskalle ja erillinen lautakunta asetettiin sovittelemaan muita erimielisyyksiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Childs Kohn, George: Dictionary of Wars, s. 254. Facts on File, 1999. ISBN 0-8160-4157-1. (englanniksi)