Ruotsin vaakuna

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ruotsin valtakunnan vaakuna)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieni valtakunnanvaakuna

Ruotsilla, kuten monella muullakin kuningaskunnalla, on kaksi valtion vaakunaa: suuri ja pieni. Suuri valtakunnanvaakuna ja pieni valtakunnanvaakuna ovat Ruotsin vaakunoita. Pienen vaakunan kolme kruunua ovat Ruotsin perinteinen tunnus ja vanhan teorian mukaan kruunut viitannevat Sveanmaahan, Götanmaahan ja Norlantiin. Toisen teorian mukaan kolme kruunua viittaavat Itämaan tietäjiin, joita kuningas Albrekt Mecklenburgilainen oli käynyt pyhiinvaelluksellaan katsomassa Kölnin tuomiokirkossa ja joiden symbolin Albrekt otti käyttöön uuden kuningashuoneen vaakunassa. Kolmannen teorian mukaan ne ovat jäänne Kalmarin unionin kolmen kuningaskunnan liitosta.

Suuri valtakunnanvaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri valtakunnanvaakuna

Ruotsin suuressa valtakunnanvaakunassa on nelijakoinen pääkilpi ja sen päällä pienempi keskuskilpi. Pääkilven neljästä kentästä kahdessa on sinisellä pohjalla kolme kultaista kruunua samoin kuin pienessä valtakunnanvaakunassa, kahdessa muussa Folkunga-suvun vanha vaakunakuvio, kultainen leijona sinisellä pohjalla kolmen kulmittain kulkevan hopeisen virran päällä. Vaakunan keskellä olevassa pienessä kilvessä on oikealla puolella Vaasa-suvun ja vasemmalla puolella Bernadotte-suvun vaakuna pienoiskoossa.

Vaakunakilven yläpuolella on kuninkaallinen kruunu osoittamassa, että Ruotsi on kuningaskunta. Lisäksi vaakunaan kuuluu purppuranpunainen vaakunanpeite sekä kilvenkannattajina kaksi leijonaa. Vaakunakilven alla on Serafiimiritarikunnan ritarimerkki.

Heraldinen selitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin suuren valtakunnanvaakunan heraldinen selitys kuuluu näin:

Stora riksvapnet utgörs av en blå huvudsköld, kvadrerad genom ett kors av guld med utböjda armar, samt en hjärtsköld som innehåller det kungliga husets dynastivapen. Huvudsköldens första och fjärde fält innehåller tre öppna kronor av guld, ordnade två över en. Huvudsköldens andra och tredje fält innehåller tre ginbalksvis gående strömmar av silver, överlagda med ett upprest, med öppen krona krönt lejon av guld med röd tunga samt röda tänder och klor.
Hjärtskölden är kluven. Första fältet innehåller Vasaättens vapen: ett i blått, silver och rött styckat fält, belagt med en vase av guld. Andra fältet innehåller ätten Bernadottes vapen: i blått fält en ur vatten uppskjutande bro med tre valv och två krenelerade torn, allt av silver, däröver en örn av guld med vänstervänt huvud och sänkta vingar gripande om en åskvigg av guld samt överst Karlavagnens stjärnbild av guld.
Huvudskölden är krönt med en kunglig krona och omges av Serafimerordens insignier.
Sköldhållare är två tillbakaseende, med kunglig krona krönta lejon med kluvna svansar samt röda tungor, tänder och klor. Lejonen står på ett postament av guld.
Det hela omges av en med kunglig krona krönt hermelinsfodrad vapenmantel av purpur med frans av guld och uppknuten med tofsprydda snören av guld.[1]

Suomennos:

Suuren valtakunnanvaakunan muodostaa sininen pääkilpi, jonka kultainen risti jakaa neljään kenttään, sekä keskuskilpi, joka sisältää kuningassuvun sukuvaakunan. Pääkilven ensimmäisessä ja neljännessä kentässä on kolme avointa kultaista kruunua siten järjestettynä, että niitä on ylempänä kaksi ja alempana yksi. Pääkilven toisessa ja kolmannessa kentässä on kolme kulmittain kulkevaa hopeista virtaa, joiden päällä on pystyyn kavahtanut, avoimella kruunulla kruunattu kultainen leijona, jonka kieli, hampaat ja kynnet ovat punaiset.
Keskuskilpi on katkoinen. Ensimmäisessä kentässä on Vasa-suvun vaakuna: sini-hopea-punahalkoinen kilpi, jossa on kultainen lyhde. Toinen kenttä sisältää Bernadotte-suvun vaakunan: sinisessä kentässä vedestä kohoava silta, jossa on kolme holvikaarta ja kaksi sakaroitua tornia, kaikki hopeaa, sekä niiden yläpuolella kultainen kotka pää vasemmalle kääntyneenä ja siivet levitettyinä pitäen kiinni kultaista ukonvaajaa, sekä ylimpänä kultainen Otavan tähdistö.
Pääkilpi on kruunattu kuninkaallisella kruunulla ja siihen liittyy Serafiimiritarikunnan tunnus.
Kilvenkannattajina on kaksi taakse katsovaa, kuninkaallisella kruunulla kruunattua leijonaa hännät leikattuina punaisine kielineen, hampaineen ja kynsineen. Leijonat seisovat kultaisella jalustalla.
Kaiken ympärillä on kuninkaallisella kruunulla kruunattu, kärpännahalla vuorattu purppurainen ja kultahapsuinen vaakunaviitta, joka on solmittu ylös kultaisilla tupsukoristeisilla nyöreillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]