Ruotsin vaalijärjestelmä

Vuoden 2010 vaalien äänestyslippuja. Samanaikaisesti järjestetään kolme eri vaalia (valtiopäivä-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit), joista jokaisessa on erivärinen äänestyslippu.

Puolueiden valkoisia äänestyslippuja vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa.

Ruotsin vaalijärjestelmä on suhteellinen kuten Suomessa, mutta eroaa toteutukseltaan merkittävästi.

Vaalitavan piirteet

Edustajapaikkojen jakautumisen määrää muunnettu Sainte-Laguën menetelmä. Menetelmä on samankaltainen valtiopäivien, maakäräjäkuntien valtuustojen, kunnanvaltuustojen ja Europarlamentin vaaleissa. Vaalit käydään suljettuna listavaalina, jossa pääsääntöisesti äänestetään ehdokkaan sijaan puoluetta. Valtiollisissa ja maakäräjävaaleissa käytössä on äänikynnys, joka vaikeuttaa pienten puolueiden ehdokkaiden läpipääsyä. Kaikki kolme kotimaista vaalia järjestetään neljän vuoden välein samana päivänä, joka on syyskuun kolmas sunnuntai. Europarlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa viiden vuoden välein kaikissa EU-maissa. Puolueet määräävät ehdokkaiden sijoituksen listalla, joten yksittäisen ehdokkaan mahdollisuudet riippuvat suuresti hänen puolueensa päätöksistä. Ehdokkaaksi vaaleissa voivat asettua henkilöt, joilla on oikeus äänestää kyseisissä vaaleissa.

Äänestystapahtuma

Ennen vaaleja valtio toimittaa äänestyskortin jokaiselle, jolla on oikeus äänestää.

Äänestäminen tapahtuu äänestyslipuilla. Eri puolueiden äänestämistä varten on eri liput. Liput ovat puolueiden toimittamia, eivät viranomaisten painattamia. Valtio maksaa lippujen painatuskulut valtiopäivävaaleissa, jos puolue on saanut 1 % ääniä jommassakummassa kahdesta edellisestä vaalista. Maakäräjä- ja kunnallisvaaleissa ilmaiseen painatukseen ovat oikeutettuja kaikki puolueet, joilla on ennestään edustajia valittavassa hallintoelimessä. Äänestyslippujen on oltava samankokoisia ja samanlaisesta materiaalista. Lipun väri määrää mihin vaaliin lippu on tarkoitettu. Keltainen on valtiopäivävaaleihin, sininen maakäräjävaaleihin ja valkoinen kunnanvaltuustojen ja Europarlamentin vaaleihin.

Äänestyslippuja on tarjolla äänestäjälle kolmea tyyppiä. Puolueäänestyslipussa on puolueen nimi toisella puolella ja toinen puoli on tyhjä. Nimiäänestyslipussa on puolueen nimi ja lista ehdokkaista, joista äänestäjä voi halutessaan merkitä mieluisan, jolloin hän antaa puolueäänen lisäksi henkilökohtaisen äänen kyseiselle ehdokkaalle. Sekä puolue- että nimiäänestyslippuja painetaan kullekin puolueelle erikseen. Kolmantena vaihtoehtona on tyhjä äänestyslippu, johon äänestäjä voi kirjoittaa puolueen nimen. Äänestyslipuista suurin osa menee hukkaan. Äänestyspäivää varten painetaan noin 650 miljoonaa äänestyslippua, kun äänioikeutettuja on noin 7,7 miljoonaa.

Vaaleissa voidaan äänestää ennakkoon ja vaalipäivänä äänestysaika on klo 8–20 (eurovaaleissa klo 21:een asti). Ennakkoon annettu ääni voidaan kumota vaalipäivänä ja äänestää uudelleen. Äänestäessä on todistettava henkilöllisyys.

Ruotsalainen äänestystapahtuma on sikäli poikkeuksellinen, että äänestäjä valitsee äänestyspaikalla julkisesti näkyvillä olevasta telineestä haluamansa puolueen äänestyslipukkeen tai useamman, jos vaaleja on monta. Lipukkeita jakavat myös eri puolueiden aktiivit äänestyspaikan ulkopuolella, ja äänestäjä voi halutessaan jo etukäteen tilata lipukkeen itselleen postitse. Äänestäjä voi poimia mukaansa niin monen puolueen lipukkeet kuin haluaa, esimerkiksi yrittäessään säilyttää vaalisalaisuuden. Äänestäjä merkitsee äänestyskopissa haluamaansa lipukkeeseen ruksin ehdokkaan kohdalle ja palauttaa lipukkeen kuoressa vaalivirkailijalle.

Arvostelua ja ongelmia

Euroopan komissio on arvostellut Ruotsin äänestysmenettelyä vaalisalaisuuden puuttumisesta.

Vuoden 2018 vaaleissa oli Ruotsissa ensimmäistä kertaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailijoita. Tanskalainen vaalitarkkailija Michael Jensen kommentoi, ettei ole tarkkailijana ”missään maassa nähnyt niin epädemokraattisia vaaleja kuin Ruotsissa”. Vaaleissa oli myös Democracy Volunteers -järjestön vapaaehtoisia vaalitarkkailijoita. He kiinnittivät huomiota yleiseen ”perheäänestämiseen” eli siihen, että perheenjäsenet menevät äänestyskoppiin yhdessä, jolloin yksi perheenjäsen voi opastaa ja ohjata toisen äänestämistä.

Kun eri puolueita äänestetään eri lipuilla, jotka ovat avoimesti esillä, sattuu toisinaan, että jonkin puolueen äänestysliput katoavat. Jopa vaalivirkailija saattaa piilottaa kilpailevan puolueen äänestysliput.

Ruotsin vaalijärjestelmän erikoisuudet hidastavat äänten laskentaa. Ennakkoääniä ei voida laskea ennen vaalipäivän äänestyksen päättymistä, koska antamansa ennakkoäänen voi perua antamalla uuden äänen vaalipäivänä. Tällöin ennakkoäänikuori täytyy erikseen mitätöidä. Myös nimiäänestyslippujen, joihin äänestäjä on merkinnyt kannattamansa ehdokkaan, läpikäynti on hidasta.

Valtiopäivien vaalit

Ruotsin valtiopäivillä on 349 edustajapaikkaa, joista 310 valitaan 29 vaalipiiristä ja 39 valitaan tasauspaikkoina, joilla taataan puolueille valtakunnallisen suhteellisuuden tarkempi toteutuminen. Vaalipiirien paikkaluvut määräytyvät piirin asukasmäärän perusteella. Valtiopäivävaalien äänikynnys on valtakunnallisesta tuloksesta laskettava 4 %. Henkilökohtaiset äänet asettavat valtiopäivävaaleissa ehdokkaan ohi puoluelistan, jos ehdokas saa 8 % tai enemmän puolueen saamasta äänimäärästä.

Äänestyskelpoisia ovat 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttäneet Ruotsin kansalaiset, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa asuneet Ruotsissa.

Maakäräjävaltuustojen vaalit

Ruotsi on jaettu kahteenkymmeneen maakäräjäkuntaan (yksi jokaisessa läänissä lukuun ottamatta Gotlannin lääniä, jossa on koostuu yhdestä maakäräjäkunnan tehtäviä hoitavasta kunnasta), joihin valitaan väkiluvusta riippuen 31-149 edustajaa maakäräjävaltuustoihin. Näissä vaaleissa vaalipiirit ovat yksittäisiä kuntia tai kuntien yhdistelmiä. 9/10 paikoista jaetaan kiinteinä vaalipiiripaikkoina ja 1/10 on tasauspaikkoina jaettavia. Äänikynnys on valtiopäivävaaleja alhaisempi 3% ja henkilökohtaisia ääniä tarvitaan vain 5% listan ohittamiseen. Maakäräjävaaleissa samoin kuin kunnanvaltuustojen vaaleissa äänestyskelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet kyseisessä maakunnassa tai kunnassa asuvat Ruotsin kansalaiset, EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset ja pysyvästi yhtämittaisesti Ruotsissa kolme vuotta asuneet muiden maiden kansalaiset.

Kunnanvaltuustojen vaalit

Ruotsin 290 kunnassa valitaan valtuusto vaaleilla, joissa ei ole äänikynnystä ja tasauspaikkoja. Äänestyskelpoisuuden ehdot ovat samat kuin maakäräjävaaleissa.

Europarlamentin vaalit

Ruotsista valittiin viimeksi 18 edustajaa vuoden 2009 vaaleissa europarlamenttiin. Europarlamentin vaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä, tasauspaikkoja ei ole ja listan ohittamiseen tarvitaan henkilökohtaisia ääniä 5%. Europarlamentin vaaleissa saavat äänestää 18-vuotiaat EU-maiden kansalaiset, joilla ei ole oikeutta äänestää muualla EU-parlamentin vaaleissa.

Kansanäänestykset

Ruotsissa voidaan järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä tai perustuslaillisia, sitovia kansanäänestyksiä. Esimerkkeinä näistä ovat neuvoa-antava kansanäänestys vuonna 1955 oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä ja vuoden 2003 äänestys euron käyttöönotosta.

Aiheesta muualla

• Valmyndigheten (ruotsiksi)